Tag Archives: politiikka

Ilmastoteot ovat kokoaan suurempia

Ruotsalainen teräsvalmistaja SSAB ilmoitti äskettäin kiirehtivänsä suunnitelmiaan ottaa vetypelkistystekniikka käyttöön raudan valmistuksessa. Tekniikka on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuoteen 2026 mennessä. Kaiken teräksensä SSAB kaavailee tuottavansa vetypelkityksen keinoin vuonna 2040.

Uutinen on merkittävä. Raudan ja teräksen tuotanto perinteisin menetelmin on vaatinut kivihiilestä jalostetun koksin käyttöä, ja aiheuttanut siksi merkittävät ilmastopäästöt. SSAB:n päätös on otettu jo esiin esimerkkinä siitä, kuinka ilmastonmuutoksen ongelmat ratkaisee lopulta aikuisten kehittämä teknologia, ei nuorten ”ilmastovouhotus”.

Kompleksisessa maailmassa ei usein ole mahdollista tarkasti erotella, mikä tarkkaan ottaen aiheutti muutoksen. Viitteitä siitä voi saada tarkastelemalla yrityksen päätöksentekoa.

Lue lisää

Päästäänkö tolkusta koskaan?

‘Tolkun ihmisestä’ ei pääse eroon helposti. Ei, vaikka käsitteen lanseerannut kirjailija Jyri Paretskoi ja Tolkun julistuksen puuhamies muusikko ja kouluttaja, sittemmin myös perussuomalainen eduskunta-avustaja, Erkki Seppänen, julkaisivat syksyllä 2018 vuoropuhelun “Tolkun muistolle” ja ehdottivat eteenpäin siirtymistä.

Tolkun ihminen näyttää nousevan kuolleista kuoppaamisensa jälkeen samalla tarmolla kuin Michael Myers Halloween-elokuvissa. Viimeisin vilkas kiistelykierros käytiin, kun Silakkaryhmän puuhamies, Johannes Koski, luonnehti Twitterissä (4.1.2020) “tolkun ihmistä” vääryyden ja väkivallankin edessä välinpitämättömäksi.

Iisalmen Sanomissa julkaistu Paretskoin alkuperäinen kolumni “Tolkun ihmiset” herätti sekin välittömästä kiivaaksi äityneen keskustelun, jossa uuden käsitteen merkitysulottuvuuksia pohdittiin välillä lonkalta heitellen, mutta myös asiaan huolellisesti paneutuen.

Keskustelu on polveillut moneen suuntaan. Yksi sen juonne on hämmästely: kuinka kukaan voi kritisoida tolkkua , joka sanakirjankin mukaan tarkoittaa muun muassa järkeä, ymmärrystä ja harkintakykyä? Pyrin vastaamaan tähän kysymykseen.

Lue lisää

Ekologinen kestävyysvaje on eettinen haaste

Suomella on kestävyysvaje, jossa on kyse paljon muustakin kuin rahojen riittämisestä eläkkeisiin, koulutukseen, sairaanhoitoon, teihin ja armeijan hävittäjähankintoihin. Pitkällä aikavälillä vakavampi kestävyysvaje syntyy luonnonvarojen liikakäytöstä. Ammennamme hyvinvointiamme kestämättömällä tavalla ekosysteemeistä ja käytämme liikaa uusiutumattomia luonnonvaroja. 

Kestävyysvajeiden ratkaisu vaatii hyvinvointivaltion mallin päivittämistä tälle vuosituhannelle. Tarvitsemme ekohyvinvointivaltion, joka kykenee luotsaamaan toimintamme ympäristön kantokyvyn rajojen sisälle.

Tiedot ekosysteemien tilasta ja luonnonvarojen käytöstä ovat karuja. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen piti pysäyttää Suomessa jo 2010. Tavoitetta ei saavuteta edes 2020. Ilmastopolitiikkaa on pyritty tehostamaan. Silti suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälki on 2000-luvulla kasvanut noin 12 prosenttia. Uusiutumattomia luonnonvaroja käytämme enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi kaivannaisteollisuuden louhintaluvut ylittivät vuonna 2018 kaikki ennätykset. 

Lue lisää

Postin päättymätön tapaus

The Financial Times otti kantaa kapitalismin murrokseen keskiviikkona (FT 18.9.2019). Helsingin Sanomat tarttui ohjelmajulistukseen perjantaina haastattelemalla kansallisia asiantuntijoita (HS 20.9.). Molemmat artikkelit nostavat esiin eriarvoisuuden lisääntymisen. Historian esimerkkien valossa eriarvoistumisella on synkät seuraukset.

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdokkaiden yhteiseksi huoleksi nousi yhteiskunnan eriarvoistuminen sekä tavallisiin palkansaajiin, opiskelijoihin ja vanhuksiin kohdistuneet leikkaukset. Syntyneen hallituksen lupauksia parantaa tilannetta alettiin heti kritisoida. Tämä ei ole ihme: esimerkkejä poliittisten juhlapuheiden ja todellisuuden ristiriidasta nousee julkisuuteen koko ajan. 

Suomessa Postin sekavat omistussuhteet ja huonot strategiset päätökset antavat sytykettä polarisaatiolle. Tapaus Posti on räikeä. Postin työntekijöiden palkkoja aiottiin leikata taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi samaan aikaan, kun ylimmälle johdolle oli luvassa muhevat kannustepalkkiot. Kansalaisten oikeustaju joutui koetukselle.

Lue lisää

Greta Thunberg – avain tuhoon

Greta Thunberg aloitti mielenosoituksen ilmastotekojen puolesta Ruotsin eduskunnan edessä 15-vuotiaana elokuussa 2018. Maailman tietoisuuteen hän nousi käynnistettyään ilmastolakkona tunnetun liikkeen, joka kehotti koululaisia ottamaan kantaa ilmaston puolesta. Thunberg on puhunut muun muassa EU-parlamentissa ja parhaillaan käynnistyvässä  YK:n ilmastokokouksessa.

Tunnustusten ohella Thunberg on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä koululaisten yllyttämisestä alkaen aina purjeveneellä suoritetun Atlantin ylityksen yksityiskohtiin. Suomessa kritiikkiä on saatu lukea eri lehtien sivuilta jo pitkään. Jonkinlaisen kulminaatiopisteen se saavutti Lasse Lehtisen kolumnissa ”Ilmastosodan söpö soturi” (IS 25.8.2019), jossa Lehtinen – Janne Seppäsen sanoin – pyrki mitätöimään Thunbergin ja hänen edustamansa asian. 

Lue lisää

Sananvapaus sananvapautta vastaan

Ministerin kimppuun yritettiin hyökätä Vantaalla, Oulussa kaupunginvaltuutettuja uhkaillaan raiskauksella, kansanedustajaehdokkaaseen käytiin käsiksi Helsingissä.

Kyse ei ole yksittäisistä sekopäistä vaan laajemmasta ilmiöstä. Kaduista pyritään tekemään poliitikoille vähemmän turvallisia.

Eduskuntapuolueen videomainoksessa maahanmuuton aiheuttaman närkästyksen synnyttämä fiktiivinen hahmo käy väkivaltaiseen hyökkäykseen pääministeriä ja tämän turvamiestä vastaan.

Mainos teki tehtävänsä: video nousi päivänpolttavaksi aiheeksi. Keskustelun seurauksena Finnkino ilmoitti, että mainosta koskevan trailerin esittäminen päättyy sen teattereissa 26.3.2019.

Lue lisää

Eettinen tekoäly toteutuu punnituissa käytännöissä

Tekoälyä kuvataan maiden tai maanosien välisenä kilpajuoksuna, jonka ennakkosuosikkeina ovat USA ja Kiina, sekä haastajana EU. Asetelma näkyy EU-maissa tekoälystrategioina, ohjelmina ja rahoitusinstrumentteina.

Valtioneuvoston tuoreen eettistä tietopolitiikkaa koskevan selonteon mukaan Suomi tavoittelee kilpailuetua eettisesti kestävällä tekoälyn kehittämisellä ja soveltamisella. Päämääränä ovat hyödyt yhteiskunnalle ja tavallisille ihmisille, esimerkkinä maailman parhaat julkiset palvelut. Eettisyyttä tavoitellaan yhteisesti sovituilla periaatteilla, joita palveluiden kehittäjät ja ihmisiä koskevien tietoaineistojen hyödyntäjät noudattavat.

Eettisesti kestävän tekoälyn viitekehys korostaa yleisiä periaatteita kuten läpinäkyvyttä, ihmiskeskeisyyttä, ymmärrettävyyttä, syrjimättömyyttä ja ihmisarvoa – yleviä päämääriä, joiden arvoa tuskin kukaan kiistää. Periaatteita edistetään vetoamalla yritysten itsesäätelyn tarpeeseen muuttuvassa teknologiaympäristössä, jossa ajantasainen sääntely lakien tai määräysten avulla on vaikeaa. Lue lisää

Pahan hoivan alkeet

1. Raha

Esperi Caren tapaus on kiinnittänyt huomiota kuntien huikealla vauhdilla ulkoistamien hoivapalveluiden valtaviin ongelmiin. Hoivakotien ja asumispalveluiden epäkohdat ovat toistuvia, mutta edes viranomaisten puuttuminen ei ole saanut hoiva-alaa korjaamaan toimintaansa ratkaisevasti.

Ongelmien syyksi on arvioitu yksityisten palveluntarjoajien pyrkimystä tuottaa voittoa omistajilleen. Mutta ei ole aivan helppo uskoa, että julkiset palveluntarjoajat tuottaisivat samalla rahalla parempaa.

Kunnat maksavat hoivakotipalvelujen tarjoajille noin 120 euroa vuorokaudessa asiakkaalta. Millaista palvelua voi odottaa viidellä eurolla tunnissa? Montako hoitajaa sillä palkataan, kun tulojen pitäisi kattaa myös tilat, ruoka ja tarvikkeet?

Ongelman ydin lienee pikemminkin kilpailu.

Avoimilla markkinoilla rahoille löytyy lopulta ottaja. Sopimuksia tehdään, vaikka raha ei riitä laadukkaan palvelun tuottamiseen. Tuotetaan sitä, mitä pystytään – ei sitä, mitä luvataan. Kalliimpi julkinen palvelu lakkautetaan: edullisempaa on tarjolla. Lue lisää