Tag Archives: vapaus

Sokea kulutus ei ole vapautta, Elokapina sen osoittaa

Samalla kun ympäristöliike Elokapina on viime vuosina aiheuttanut mielenosoituksillaan liikennehäiriöitä, on se myös aiheuttanut laajalti pahennusta nettifoorumeilla ja iltapäivälehtien mielipideosastoilla, joissa lähinnä huolestuneista nuorista koostuvaa liikettä syytetään kaikenlaisesta anarkiasta aina ympäristöasiain sabotaasiin.

Se. että niin monet joukossamme ovat nähneet Elokapinan liikennesulut radikaaleina rajoitteina juuri vapaudellemme kielii ajattelumme köyhyydestä. Autotien estäminen on kuulemma hermoja kiristävä ylilyönti, joka estää autoilijoita toteuttamasta pyhää vapauttaan. Mutta mitä Elokapinan mielenosoittajat harjoittavat, jos eivät poliittista vapauttaan? Eikö juuri yhteiskunta, joka sallii (ja myös kestää) rauhanomaisen, vaikkakin häiriötä aiheuttavan, mielenosoittamisen, juuri ole vapaa?

Lue lisää

Sote-henkilöstö piikille – tai paperihommiin!

Koronan alkuvaiheessa yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmäläisiä kehotettiin pysymään kotona. Epätäsmällisen viestinnän vuoksi iso osa heistä uskoi, että tämä oli määräys. Monen elämänlaatu laski merkittävästi. Pikaisesti rajoitettiin myös vierailuja sairaaloihin ja hoitokoteihin. Kaikki tämä tehtiin ”haavoittuvien suojelemiseksi”. Ajoittain mediassa näkyi lohduttomia tarinoita reilut puoli vuosisataa yhdessä olleista pariskunnista, jotka koronan suojatoimet erottivat elämän loppuhetkiksi. Eikä epäselväksi jäänyt se, että monen laitoshoidossa olleen vanhuksen kunto romahti heidän suojelemisekseen määrätyn eristyksen aikana. 

Nyt keskustellaan siitä, pitäisikö sote-henkilökunta velvoittaa ottamaan koronarokotukset. Selvää on, että rokotukset paitsi vähentävät sairastumisriskiä merkittävästi, ne myös auttavat alentamaan tartuntoja. Yllättävän moni kuitenkin vetoaa tässä keskustelussa pelkästään sote-henkilöstön valinnanvapauteen. Se ei ole tässä tilanteessa oikein tai kohtuullista. Missä oli – ja on – sote-palveluiden piirissä olevien tai heidän omaistensa valinnanvapaus?

Lue lisää

Seuraeläinten pito luvanvaraiseksi (ja haja-asutusalueille työpaikkoja?)

Korona-aikana on kotitalouksiin hankittu tavallista enemmän seuraeläimiä. Nämä hankinnat ovat perustuneet, niin kuin aina muulloinkin, ihmisten haluihin ja tarpeisiin. ”Minä tahdon” on valinnalle riittävä argumentti, kun se kuullaan luomakunnan kruunun suusta.

Elisa Aaltola vertasi Helsingin Sanomien haastattelussa seuraeläinten asemaa ihmisten koronakaranteeniin. Ahtaassa kaupunkiasunnossa eläin voi lähinnä syödä ja nukkua. Eläinten lajinmukaisia tarpeita ei oteta huomioon. 

Aaltola ei kuitenkaan halua kieltää ihmisiltä seuraeläinten pitämistä. Hän toivoo vain, että eläimiä hankkivat perehtyisivät jo etukäteen tulevien kumppaneidensa ominaisuuksiin ja vaateisiin ja ottaisivat myöhemminkin huomioon niiden älylliset tarpeet fyysisten lisäksi.

Ajatukset ovat minusta oikeansuuntaisia, mutta voisivat mennä paljon pidemmälle. Karanteenissa olevat ihmiset voivat valita, milloin käyvät kävelyllä, mitä ohjelmia katsovat televisiosta, mitä syövät ja kuinka järjestävät elämänsä kodin piirissä. Seuraeläimillä ei ole näitä mahdollisuuksia, ei koronapandemian aikana eikä muulloinkaan. Ne elävät ihmisten armoilla.

Lue lisää

Miksi en ole utilitaristi

On yleinen ja luonteva ajatus, että etiikkaan kuuluu olennaisesti hyvän tekeminen muillekin kuin itselleen ja läheisilleen. Kehummehan hyvästä syystä esimerkiksi ihmisiä, jotka avustavat vapaa-aikanaan muukalaisia soppajonoissa.

Toinen, yhtä luonteva ajatus on, että tarkoitus ei pyhitä keinoja – on tekoja, joita ei pidä tehdä, vaikka ne tekisivät maailmasta kaiken kaikkiaan paremman paikan. Vaikka joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa voisimme tuottaa kaiken kaikkiaan mahdollisimman paljon hyvää vahingoittamalla tai alistamalla tai syrjimällä joitakin toisia heidän tahtonsa vastaisesti, tämä ei ainakaan yksinään riittäisi oikeuttamaan tekoja. 

Tälle on tarjottu monenlaisia teoreettisia selityksiä. Tässä riittää todeta, että yksilöillä on moraalin näkökulmasta väliä muutenkin kuin hyvinvoinnin subjekteina tai tuottajina. Kuten Tom Regan sanoo, emme ole vain astioita, joihin voi kaataa enemmän tai vähemmän hyvää; kuten vaikkapa Warren Quinn esittää, emme ole materiaalia, jota toiset voivat hyödyntää tarkoituksiinsa, olivatpa ne hyviä tai huonoja; ja kuten David Ross sanoo, monet muutkin välisemme suhteet, kuten lupauksen antajan ja saajan suhde, ovat moraalisten perusteiden lähteitä. Olennaista on myös se, millaisiin suhteisiin tekomme asettavat meidät toistemme kanssa. On väliä, kuinka hyviin tai huonoihin lopputuloksiin päädytään.

Lue lisää

Koronavirus kiihdyttää maailmanpolitiikan muutoksia

Kirjoituksissaan historian filosofiasta sveitsiläinen kulttuurihistorioitsija Jacob Burckhardt (1818–1897) kuvasi kriisejä ”historian tapahtumien kiihdyttämiseksi”. Burckhardtin mukaan historialliset kriisit kuten sodat ja vallankumoukset eivät useinkaan merkinneet katkosta tai käännekohtaa vaan historian intensiteetin lisääntymistä. 

”Yhtäkkiä maailma näyttäisi etenevän kammottavaa vauhtia”, kirjoittaa Burckhardt, ”tapahtumat, jotka muuten kestäisivät vuosisatoja, näyttävät toteutuvan nyt kuukausissa tai viikoissa kuin ohikiitävät aaveet”.

Koronaviruksen synnyttämä tilanne muistuttaa Burckhardtin kuvausta. Vaikka tapahtumat ovat edenneet vauhdilla ja olosuhteisiin sopeuduttu nopeasti, monet toimenpiteet ovat pikemminkin jouduttaneet olemassa olevien ratkaisujen käyttöönottoa.

Ruuan verkkokauppa on lisääntynyt ja monilla työpaikoilla etäyhteyksien käyttöä on jouduttu opettelemaan. Opetuksessa on otettu digiloikka pakon edessä.

Samanlainen kehitys näyttäisi luonnehtivan myös maailmanpolitiikan tapahtumia. Koronapandemia vahvistaa monia jo olemassa olevia kehityskulkuja maailmanpolitiikassa ja Euroopan unionissa.

Lue lisää

Lisää turhia lääkkeitä!

Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, totesi Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.9.2017).

Järvisen mukaan potilaan pitäisi saada vain tarpeellinen hoito. Jos potilaista tulee asiakkaita, lääkäristä tulee myös turhien ja tarpeettomien hoitojen ja lääkkeiden kauppiaita.

Järvinen on arvostettu tutkija. Hänen ryhmänsä tutkimuksessa polvikivuista kärsineet potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän potilaita hoidettiin leikkauksella, toista ryhmää lumeleikkauksella, jossa polvi ainoastaan tähystettiin. Vuoden seurantajakson jälkeen merkittäviä eroja tyytyväisyydessä hoidon lopputulokseen ei havaittu. (Sihvonen ym. 2013)

Tulos kertoo, että leikkaus on turhaa hoitoa – lumeleikkaukseen verrattuna. Mutta sitä tämä tutkimus ei kerro, millainen potilaiden vointi olisi, jos heitä ei olisi hoidettu lainkaan.

Jos hoito helpottaa potilaan oloa, onko se turhaa? Lue lisää

Netin nomadit ja julkisuuden tila

Painostavatko poliitikot mediaa – ja taipuuko media painostuksen alla?

Suomessa käytiin juuri valtava keskustelu poliitikkojen ja median suhteista sekä median riippumattomuudesta. 

Aihe ja keskustelu eivät ole uusia: mediaan kohdistuu aina poliittista ja taloudellista painostusta.

Mutta sosiaalisen median aikakautena painostuksen muodot ovat salakavalasti muuttuneet tavalla, jota viime päivien keskustelusta tuskin erottaa.

Olemme palanneet metsästäjä-keräilijöiden aikakauteen. Lue lisää

Kaksi vapautta, kaksi demokratiaa

Vuosi sitten päädyin lounaalle tavallisen, amerikkalaisen, keski-ikäisen, valkoisen duunaripariskunnan kanssa. Keskustelu kääntyi politiikkaan. Seuraavissa vaaleissa he äänestäisivät Donald Trumpia. Hän nimittäin laittaa Kiinan kuriin, lopettaa laittoman maahanmuuton ja tuo työpaikat takaisin Yhdysvaltoihin.

Parin minuutin kohdalla tajusin, että he olivat tosissaan – ja että Trumpista on todennäköisesti tulossa republikaanien ehdokas.

Viime kuukausien aikana on ivallisesti hämmästelty Trumpin nousua, Brexitiä sekä populististen liikkeiden nousua Euroopassa ja maailmalla.

Syitä kehitykseen on eritelty.

Kollegani Frank Martela listasi taannoin blogikirjoituksessaan kaksi tekijää: talouden kurjat ajat sekä journalismin kutistuvan roolin tiedon portinvartijana. Frank kirjoittaa, että demokratia Britanniassa ja Yhdysvalloissa on uhattuna.

Mutta onko Trumpin suosiossa kyse median muutoksen mahdollistamasta sumutuksesta sekä taloudellisesta tyytymättömyydestä?

Ja eikö tyypillinen Brexitin, Trumpin tai populismilla ratsastavien perussuomalaisten kannattaja miellä itsensä pikemminkin demokratian puolustajaksi?

Minulle populismin nousu kertoo jostakin syvemmästä. Lue lisää