Tag Archives: demokratia

Syrjintä terveydenhuollossa lisää rokotekieltäytymisiä

Rokotekieltäytymisiä lähestytään usein julkisessa keskustelussa yksilön vastuun näkökulmasta. Rokotteista kieltäytyvät kuuluvat kuitenkin monessa mielessä kaikkein haavoittuvaisimpiin ihmisryhmiin. Eetikon tehtävä on katsoa yhteiskunnallispoliittista kysymystä muistakin kuin yksilön vastuun näkökulmista: Kuka on vastuussa, kun kokonaiset ihmisryhmät kieltäytyvät uskomasta terveysviranomaisten suosituksia?

Rokotekieltäytyjillä on usein kokemuksia syrjinnästä terveydenhuollossa. Aiemmat kokemukset terveydenhuollossa selittävät merkittävässä määrin luottamusta rokotteisiin (Poltorak et al. 2005). Ohittamisen kokemukset terveydenhuollossa aiheuttavat kärsimystä potilaille ja heikentävät systemaattisesti luottamusta lääketieteen instituutiota kohtaan (Helps 2019). Lääkäri, joka kohtelee äitejä epäkunnioittavasti, vahvistaa entisestään rokotteita koskevia epäilyksiään (Navin 2013).

Lue lisää

Kansalaistoiminta on osa oikeusvaltiota

Elokapinan mielenosoitukset ovat taas herättäneet laajan keskustelun, ja liike saa sympatiaa myös bisnesmaailmasta ja keskiluokalta. Konservatiivioikeisto polarisoi keskustelua leimaamalla Elokapinan mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuuden rikolliseksi anarkismiksi tai jopa terrorisminkaltaiseksi toiminnaksi. Kiistojen ytimessä on oikeusvaltion käsite.

Suomessa oikeusvaltion väitetään usein merkitsevän, että lakeja täytyy noudattaa sokeasti. Käsitteen määritelmä tietosanakirjoissa viittaa kuitenkin toiseen suuntaan: oikeusvaltiossa valtion toimivalta perustuu lakiin. Esimerkiksi Kiinan tai Venäjän ei voida katsoa olevan oikeusvaltioita. Kiinassa kommunistisella puolueella on absoluuttinen valta hallita käyttämällä lakia välineenään ja Venäjällä valtajärjestelmä on avoimesti kriminalisoitunut.

Lue lisää

Elokapina ja suomalainen demokratia

Elokapina-kansalaisliikkeen kesäkampanja oli menestyksekäs. Jotkin hallituspuolueet kannattavat liikkeen vaatimuksiin kuuluvan ilmastohätätilan julistamista. Kansalaisliike on myös nostanut ison keskustelun ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä valtion ja yhteiskunnan suhteesta.

Liike tavoittelee suoraa demokratiaa ja pyrkii tavoitteisiinsa kansalaistottelemattomuuden avulla, mikä on herättänyt paljon keskustelua. Kiistat liikkeen toimintatavoista myös henkilöityvät sen perustaja Roger Hallamiin, jota syytetään liiallisesta radikalismista.

Nämä kiistat ovat osa laajempaa kysymystä: laajentaako Elokapina demokratiaa, vai heikentääkö liike sitä?

Lue lisää

Impivaara ja eurooppalainen demokratia

Toukokuussa käytiin kuumeista keskustelua EU:n elvytyspaketista. Erityisesti oikeisto epäilee muuttavan EU:n perusluonnetta ja asiaan liittyvät perustuslailliset kiistat ovat saaneet epäilyttäviä piirteitä. Mistä kiistat oikein johtuvat?

EU perustettiin 1950-luvulla toisen maailmansodan jälkimainingeissa takaamaan rauhaa Eurooppaan. Euroopan integraatio eteni hallitusten välisillä sopimuksilla, kun kansalliset eliitit pyrkivät ”pelastamaan kansallisvaltion” luomalla ja kontrolloimalla koko Euroopan kokoisia markkinoita.

Integraation perusajatukseksi muodostui funktionalismi: yhteinen päätöksenteko jollain politiikan osa-alueella (kuten taloudessa) muodostaa väistämättä tarpeen integroida siihen liittyviä politiikan alueita (kuten tullipolitiikan). Lisäksi EU:n toimielimet ovat vahvistuneet ajan myötä, kun hallitusten kokous eli neuvosto on siirtynyt enemmistöpäätöksiin ja EU-parlamentti valitaan nykyisin suoraan vaaleilla.

Lue lisää

Onko herraviha sittenkin kansalaishyve?

Kylmän sodan loppu johti demokratisoitumisen aaltoon: demokraattinen hallinto levisi Itä-Eurooppaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Autoritaarinen hallinto on kuitenkin levinnyt kuin koronavirus 2000-luvulla, erityisesti kun koronaepidemia on johtanut yksilönvapauksien rajoituksiin ja tarjonnut diktaattoreille tilaisuuden kahmia valtaa.

Herraviha liitetään usein populismiin ja systeeminvastaisiin salaliittoteorioihin. ”Todellinen kansa” ja ”korruptoitunut eliitti” taistelevat keskenään, ja ”todellisen kansan tahdon” tulee ohjata politiikkaa. Tällainen populismi vaarantaa demokratian, koska se vaatii yksinoikeutta puhua kansan nimissä. 

Herraviha voi kuitenkin edustaa myös demokratiaa. Niccolò Macchiavelli esitti tieteellisen herran määritelmän: herroja ovat ne kansalaiset, jotka eivät tee mitään hyödyllistä työtä tai liiketoimintaa vaan tavoittelevat valtaa ilman vastuuta ja kuppaavat itselleen ansiottomia etuja. Toimiva demokratia ei voi päästää herroja riehumaan vaan pitää vahvasti kiinni tasa-arvosta ja herravihasta.

Macchiavelli ehdotti kiinni jääneiden herrojen tappamista. Tämä toimintamalli ei sovi demokraattiseen oikeusvaltioon. Oikeusvaltion kannalta on kuitenkin olennaista, etteivät valtaapitävät ole lakien tai yhteiskunnan yläpuolella. Voisko herraviha auttaa saattamaan rötösherrat vastuuseen teoistaan?

Lue lisää

Miksi koronan toinen aalto vaatii syntipukkinsa?

Suomalainen koronakeskustelu on pitkään esittänyt Suomen koronantorjunnan menestystapauksena. Viruksen nopea leviäminen Suomessa marraskuun 2020 aikana on kuitenkin herättänyt paljon huolta ja muuttanut keskustelun sävyn.

Viimeaikainen keskustelu koronasta on kuitenkin ollut korostetusti syntipukkien etsimistä. Esimakua tästä saatiin jo alkusyksystä, kun oppositio ja kokoomuspuolue yrittivät tehdä kevään epäonnistuneista maskisuosituksista poliittisen ongelman hallitukselle. 

Viimeisten päivien ja viikkojen aikana syntipukkia on hakenut lähinnä hallitus, joka  on keskittynyt haukkumaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Hallitus on myös laskenut julkisuuteen tietoja ja tulkintoja, jonka mukaan poikkeuslakia ja rajoituksia tarvitaan ”kriisitietoisuuden” lietsontaan. Monet yhteiskunnalliset valtakeskukset ja perustuslaillinen hallinto nähdään ongelmana. Kansalaisista yritetään tehdä koronahallintoalamaisia.

Lue lisää

Yhdysvaltain demokratian murenevat tuet

Eikö jo riittäisi Yhdysvaltain politiikasta kirjoittaminen? Viimeiset viikot, kuukaudet, jopa vuodet ovat syöttäneet meille Suomessakin päättymätöntä virtaa politiikkaa rapakon takaa ja sen yhtä lailla ehtymätöntä tulkintaa.

Jatkuvan uutistulvan keskellä on tyynnyttävää tarttua klassikkoon, Alexis de Tocquevillen kaksiosaiseen teokseen Demokratia Amerikassa (De la démocratie en Amerique) vuosilta 1835 ja 1840. Lähes kaksisataavuotias matkakertomus Yhdysvalloista on yhä ajankohtainen. Demokratia Amerikassa on pullollaan havaintoja ja pohdintoja Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä ja yhteiskunnasta. Niitä kehystää Tocquevillen idea demokraattisesta yhteiskuntamuodosta. Se ei ole vain hallitusmuodon ja lakien tuote, vaan lukuisten demokratiaa tukevien maantieteellisten, taloudellisten, historiallisten, kulttuuristen ja moraalisten tekijöiden yhteisvaikutusta.

Tocqueville käyttää paljon tilaa selvittääkseen lukijalleen Yhdysvaltain federalistisen poliittisen järjestelmän hienouksia. Onnistunut vallanjako liittovaltion, osavaltioiden ja paikallishallinnon kesken on yksi yhdysvaltalaisen demokratian menestystekijöistä.

Lue lisää

Tolkku, auktoriteettiusko ja USA:n kansannousu

Donald Trumpin hallinnon toimet ja mustiin kohdistunut poliisiväkivalta ovat johtaneet täysimittaiseen väkivallattomaan kansannousuun USA:ssa. Kansannousu on ollut menestyksekäs: se on onnistunut kääntämään enemmistön rasismia vastaan ja entisestään heikentänyt Trumpin mahdollisuuksia vaaleissa. Suomalaisessa keskustelussa protestien leviämisessä Suomeen on nähty anarkian uhkaa. Väitän, että tämä johtuu autoritaarisista arvoista, joiden mukainen käsitys yhteiskunnan ja valtion suhteesta on Suomessa yhä valloillaan.

Lue lisää