Tag Archives: viestintä

Miksi perustuslain tulkinta politisoituu?

Suomessa perustuslakivaliokunta on viimeisen puolen vuoden aikana ottanut kantaa kahteen merkittävään poliittiseen kysymykseen ilmeisen politisoituneella tavalla. Sekä Haavisto-gatessa että EU-elvytyspaketissa perustuslakivaliokunta on jakautunut puoluepoliittisin linjoin, ratkaissut asioita asiantuntijoiden enemmistön vastaisesti ja lopulta kyseenalaistanut ratkaisuillaan oikeusvaltion perustan.

Perustuslakivaliokunta tutki vuoden 2020 aikana Pekka Haaviston toimintaa Al-Holiin jääneiden suomalaisten kotiuttamisessa ja hänen vallankäyttöään riidassa ulkoministeriön virkamies Pasi Tuomisen kanssa. Lopuksi valiokunta totesi Haaviston rikkoneen hyvää hallintotapaa vastaan.

Haaviston tapaus oli ongelmallinen oikeusvaltion näkökannalta. Koko prosessi oli alusta lähtien poliittinen, kun kansanedustajat tutkivat ministerin toimien lainmukaisuutta. Haaviston virkasyytteen aloittivat perussuomalaisten ja kokoomuksen oikeistosiiven kansanedustajat. Valiokunta sittemmin selvitti asiaa määräämällä poliisin tekemään esitutkinnan ja kuulemalla asiantuntijoita. Suurin osa asiantuntijoista olisi kannattanut Haaviston vapauttamista. Valiokunta totesi sen sijaan Haaviston rikkoneen lakia siten että syytekynnys ei ylity.

Lue lisää

Vuoteni murmelina

Perjantaina 13. maaliskuuta 2020 tein koronavalinnan. Koska kyseessä oli eettinen valinta, tein sen eettisin perustein. Oman päätökseni jälkeen aloin seurata muidenkin, erityisesti Suomen hallituksen ja virkakunnan, ratkaisuja. Olin pitkään sitä mieltä, että oikeaa kriisijohtamista heiltä olisi ollut etiikkaviestintä – päätösten taustalla olleiden arvojen ja ihanteiden tuominen selvästi julki.

Etiikan sijasta sekä poliitikot että virkakunta ovat kuitenkin turvautuneet viestinnässään faktoihin, tilastoihin ja mallinnuksiin. Toisin sanoen he ovat yrittäneet naamioida tekemänsä arvovalinnat neutraaleiksi terveys- tai talouslaskelmiksi. Tämä yhdistettynä jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen ja muuttuviin tilannearvioihin on saanut aikaan sen, että johtaminen on ajoittain näyttänyt päämäärättömältä ja tempoilevalta.

Maanantaina 8.3. 2021 julistettu ”sulkutila” avasi silmäni sille, että päätöksillä on sittenkin raudanluja, joskin tahaton logiikka. Se ei ole lineaarinen eikä heilurimainen vaan syklinen. Emme etene kriisin alusta kohti sen loppua emmekä edes tanssahtele tasaisesti rajoitusten ja helpotusten välillä. Elämme vuosirytmissä, jossa näin maaliskuussa on vuorossa jonkin sulkeminen tai eristäminen. Ja perustelut seuraavat vuodenaikoja.

Lue lisää

Hallitus menee poikkeusoloihin media edellä

Valmistellessaan valmiuslain käyttöönottoa hallitus nosti pöydälle lain pykälän 106. Se antaa mahdollisuuden keskittää koronaviestintä pääministerin johtaman valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Pykälän käyttöönoton syyksi voi arvioida viime aikojen horjahtelevaa koronaviestintää ennen kaikkea hallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välillä.

Taustalle hahmottuu kuitenkin paljon isompi kuvio. Pitkälle medioituneessa yhteiskunnassa kyse ei ole pelkästään viestinnän johdonmukaisuudesta. Media on tunkeutunut jopa maan hallituksen toimintaan tavalla, joka vaikuttaa ratkaisevasti sen toimintakykyyn.

Poliittiset kiistat, skandaalit, epäonnistumiset ja ylimalkaan julkisuuden paine pakottavat hallituksen reagoimaan. Ministerit joutuvat koko ajan ottamaan huomioon median reaktiot. Tämä vie aikaa ja resursseja, mikä osaltaan selittää viestinnän voimavarojen vahvistamista valtioneuvoston kansliassa. Se auttaa ministereitä keskittymään paremmin maan asioiden hoitamiseen, mutta ei suinkaan vapauta heitä median paineesta. 

Lue lisää

Miksi koronan toinen aalto vaatii syntipukkinsa?

Suomalainen koronakeskustelu on pitkään esittänyt Suomen koronantorjunnan menestystapauksena. Viruksen nopea leviäminen Suomessa marraskuun 2020 aikana on kuitenkin herättänyt paljon huolta ja muuttanut keskustelun sävyn.

Viimeaikainen keskustelu koronasta on kuitenkin ollut korostetusti syntipukkien etsimistä. Esimakua tästä saatiin jo alkusyksystä, kun oppositio ja kokoomuspuolue yrittivät tehdä kevään epäonnistuneista maskisuosituksista poliittisen ongelman hallitukselle. 

Viimeisten päivien ja viikkojen aikana syntipukkia on hakenut lähinnä hallitus, joka  on keskittynyt haukkumaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Hallitus on myös laskenut julkisuuteen tietoja ja tulkintoja, jonka mukaan poikkeuslakia ja rajoituksia tarvitaan ”kriisitietoisuuden” lietsontaan. Monet yhteiskunnalliset valtakeskukset ja perustuslaillinen hallinto nähdään ongelmana. Kansalaisista yritetään tehdä koronahallintoalamaisia.

Lue lisää

Koronakriisi ja liberaalin asiantuntijuuden kahdet kasvot

Koronakriisi on valtava haaste tieteelle ja asiantuntijuudelle. Toistaiseksi verrattain huonosti tunnettu tauti yhdistettynä tiedejulkaisemisen kilpailullisiin käytäntöihin ja sosiaalisen median huomiotaloudelliseen logiikkaan tempaa epidemiologit ja muut virusoppineet kuivakkaista tieteellisistä seminaareistaan keskelle raivokkaita ja päättymättömiltä tuntuvia poliittisia kiistoja. 

Ilmiötä ei voi lähestyä vain disinformaation tai valeuutisten kaltaisin muotitermein. Sosiaalisessa mediassa eittämättä leviävät koronaan liittyvät salaliittoteoriat ja muu hömppä, mutta myös oikeiden tutkijoiden kirjoittamat, usein toki vielä vertaisarvioimattomat tutkimuspaperit. 

Ja niitähän riittää. Koronavirus on kiihdyttänyt tieteellisen julkaisemisen tahtia suunnattomasti. Koronapandemia ei ole vielä täyttänyt vuottakaan, mutta tutkimusrahoituksesta ja meriiteistä kamppailevat tutkijat ovat kirjoittaneet uudesta viruksesta jo kymmeniä tuhansia tieteellisiä tutkimuspapereita.

Lue lisää

Trumpin twiplomatia ruokkii ennakkoluuloja

Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen amerikkalaiset alkoivat puhua pehmeästä vallasta (soft power), jota tarvitaan ulkopolitiikassa kovan ja sotaisan voiman tilalle. Tuolloin usein lausuttu kysymys ”miksi he vihaavat meitä” on siirtynyt kiinalaisten huulille. 

Presidentti Trump on syyttänyt Kiinaa COVID-19 viruksesta tavalla, joka kylvää ennakkoluulojen siemeniä hallitsemattomiin rihmastoihin eri puolilla maailmaa. Presidentin harkitsematon syyttely on eskaloitunut tavallisten amerikkalaisiin asenteisiin. Nicholas Cull, tunnettu julkisuusdiplomatian professori, on nähnyt kampuksellaan rasismin nostavan päätään Trumpin viestinnän takia. 

Pandemian selättäminen vaatisi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, yhteistä agendaa, mutta ”China virus” -syytökset ovat tehneet COVID-19:sta myös propaganda-aseen Trumpille. 

Maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluva diplomaatti möläyttelee ulkopoliittisesti vaarallisia viestejä Twitter-tilillään tavoitteenaan kääntää katse oman maansa ongelmista toisaalle. Trump miettii täysin itsekkäästi tulevia vaaleja. Kiinalaiset viranomaiset ovat pitäneet naamansa peruslukemilla. Kiinan mielestä ei ole aika mustamaalata vaan keskittää voimat rokotuksen mahdollisimman nopealle kehitystyölle, jotta virus saadaan taltutettua ja globaali talous elpymään. Tämä on kiinalaisjohdon pääviesti, mutta puheiden sävy Kiinassakin on muuttunut puolustuksesta hyökkäävään suuntaan. Koventunut linja vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Ulkomaalaisia kohti on syljeksitty kaduilla Kiinan kaupungeissa.

Lue lisää

Perusoikeudet ja riittävät perusteet

Viimeaikaisista tapahtumista keskustelevat Arto Laitinen ja Henrik Rydenfelt.

Henrik: Luotan viranomaisten ja valtiojohdon arvioon, että perusoikeuksien rajoituksille on nykyisessä tilanteessa hyvät ja painavat perusteet. Niistä ei kuitenkaan ole kerrottu meille tarpeeksi, että voisimme arvioida näin laajamittaisia ja merkittäviä päätöksiä.

Arto: Asia on painava. Taustalla on periaatteellinen kysymys, että millä proseduurilla perusoikeuksia rajoittava poikkeustila pitäisi voida julistaa, ja toinen kysymys millaiset sisällölliset perusteet ovat periaatteessa riittävän painavia mihinkin rajoitukseen – myös tilanteessa, jossa tiedettäisiin kaikki relevantti. Lisäksi on kysymys siitä, mitä tulisi tehdä, kun ei tiedetä kaikkea relevanttia, vaan parhaatkin arviot ovat hyvin epävarmoja skenaarioita. Näistä kolmesta taustakysymyksestä olisi hyvä käydä kiihkotonta keskustelua, ne ovat monimutkaisia. Siitä en luullakseni ole kuitenkaan samaa mieltä, että viranomaiset ja valtionjohto eivät olisi kertoneet tarpeeksi painavia perusteita tähänastisille toimenpiteilleen, tai sitten en ihan saa kiinni millaisia lisäperusteluita tässä tilanteessa kaipaisit.

Lue lisää

Kenen on kokonaisetu?

Sairaalassa saatavan hoidon priorisointi konkretisoi kysymyksiä, joita hiljaisesti kohtaamme yhteiskuntana joka päivä. Onko yhden potilaan oireita helpottava lääkitys miljoonan euron arvoinen? Entä jos samalla summalla voitaisiin hankkia sadalle lapselle ja nuorelle heidän elämänlaatuaan vuosikymmeniksi parantavaa tukea esimerkiksi mielenterveyspalveluna?

Tällaisiin kysymyksiin on niin vaikea vastata, että ne on helpompi painaa pois mielestä. Joku miettiköön, siellä jossain. Kunnes poikkeukselliset olosuhteet pakottavat ne ajattelun ja keskustelun keskiöön.

Pääministeri Sanna Marinin puheessa on viimeisen kahden viikon aikana useaan otteeseen vilahtanut sanapari yhteiskunnan kokonaisetu, johon tähdäten hallitus on kertonut tekevänsä päätöksiä. Kokonaisedulle ei ole yhtä määritelmää, vaan se riippuu tarkastelukannasta – käsillä olevan koronavirusepidemian kaltaisessa tilanteessa ennen kaikkea valitusta ajallisesta perspektiivistä.

Lue lisää