Tag Archives: vastuu

Kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa tulisi suositella

Suomi on yleisesti ottaen onnistunut koronaviruksen hallinnassa toistaiseksi varsin mallikkaasti. Nyt viimeistään olisi aika suositella kasvomaskien käyttöä julkisissa kulkuneuvoissa, kaupoissa ja virastoissa ainakin silloin, kun turvaetäisyyden pitäminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tällä tavoin hyvä linja todennäköisemmin jatkuisi myös yhteiskunnan hitaasti uudelleenavautuessa. Hallitus pitkittää kuitenkin päätöksentekoaan, ja ohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat olleet ristiriitaisia.

Kirurginen suu-nenäsuoja ei juurikaan suojaa kantajaansa virukselta. Kankainen suojus on vielä vähemmän tehokas. Tämä ei olekaan maskien ensisijainen tarkoitus. Niillä suojellaan muita. Eettiseltä kannalta se on ensiarvoisen tärkeää. Muille aiheutuvan vahingon välttäminen on yksi etiikan kulmakiviä.

Olin Yhdysvalloissa, kun pandemian todellisuuteen siellä vihdoin herättiin, ja totuin, silloin kun ihmisten ilmoille oli pakko mennä, kasvomaskien olemassaoloon. En ole vieläkään oikein sinut sen kanssa, että Suomessa maskeja ei juurikaan näy. Minun on vaikea nähdä sitä muuna kuin välinpitämättömyytenä muiden terveydestä – välinpitämättömyytenä, johon hallitus epäsuorasti kannustaa.

Lue lisää

Vain parhaat täytteet: tasapuolisten neuvonantajien calzone

Mitä menettäisimme, jos hallitukset lakkaisivat toimimasta itsekkäiden, lyhytnäköisten etujen valvojina ja ryhtyisivät kuuntelemaan tasapuolisia neuvonantajia? 

Filosofian historiassa on esitelty monenlaisia tasapuolisen neuvonantajan kaltaisia olioita: Adam Smithin puolueeton tarkkailija, David Humen ideaalinen havainnoitsija, Immanuel Kantin vapaatahtoinen yksilö, John Rawlsin päätöksentekijä tietämättömyyden verhon takana, R. M. Haren arkkienkeli, Ronald Dworkinin tuomari Herkules. Näille on yhteistä muodollinen järkevyys, puolueettomuus ja tunnekuohujen puute.

Tasapuolisten neuvonantajien määrittelemiseksi käytämme hieman käännettyä oikeudenmukaisuuden karttaa.

Oikeudenmukaisuuden kartta säädettynä tasapuolisille ja muille neuvonantajille

Oikeudenmukaisuuden teorioista ylhäällä ovat yksilön vastuun ja toiminnan korostajat, alhaalla sosiaalisen vastuun tärkeyden korostajat. Kartan oikealla puolella ovat toiminnan ja päätösten seurauksiin keskittyvät näkemykset oikeudenmukaisuudesta. Vasemmalla puolella taas ovat näkemykset, joissa korostuu yksilön tai ryhmän asema: yksilön kukoistus omalla vastuullaan ja omine voimineen, yhteisön perinne, tavat ja kulttuuri sekä sorrettujen tai huomaamatta jääneiden ryhmien voimaannuttaminen.

Lue lisää

Ilmastoteot ovat kokoaan suurempia

Ruotsalainen teräsvalmistaja SSAB ilmoitti äskettäin kiirehtivänsä suunnitelmiaan ottaa vetypelkistystekniikka käyttöön raudan valmistuksessa. Tekniikka on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuoteen 2026 mennessä. Kaiken teräksensä SSAB kaavailee tuottavansa vetypelkityksen keinoin vuonna 2040.

Uutinen on merkittävä. Raudan ja teräksen tuotanto perinteisin menetelmin on vaatinut kivihiilestä jalostetun koksin käyttöä, ja aiheuttanut siksi merkittävät ilmastopäästöt. SSAB:n päätös on otettu jo esiin esimerkkinä siitä, kuinka ilmastonmuutoksen ongelmat ratkaisee lopulta aikuisten kehittämä teknologia, ei nuorten ”ilmastovouhotus”.

Kompleksisessa maailmassa ei usein ole mahdollista tarkasti erotella, mikä tarkkaan ottaen aiheutti muutoksen. Viitteitä siitä voi saada tarkastelemalla yrityksen päätöksentekoa.

Lue lisää

Ekologinen kestävyysvaje on eettinen haaste

Suomella on kestävyysvaje, jossa on kyse paljon muustakin kuin rahojen riittämisestä eläkkeisiin, koulutukseen, sairaanhoitoon, teihin ja armeijan hävittäjähankintoihin. Pitkällä aikavälillä vakavampi kestävyysvaje syntyy luonnonvarojen liikakäytöstä. Ammennamme hyvinvointiamme kestämättömällä tavalla ekosysteemeistä ja käytämme liikaa uusiutumattomia luonnonvaroja. 

Kestävyysvajeiden ratkaisu vaatii hyvinvointivaltion mallin päivittämistä tälle vuosituhannelle. Tarvitsemme ekohyvinvointivaltion, joka kykenee luotsaamaan toimintamme ympäristön kantokyvyn rajojen sisälle.

Tiedot ekosysteemien tilasta ja luonnonvarojen käytöstä ovat karuja. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen piti pysäyttää Suomessa jo 2010. Tavoitetta ei saavuteta edes 2020. Ilmastopolitiikkaa on pyritty tehostamaan. Silti suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälki on 2000-luvulla kasvanut noin 12 prosenttia. Uusiutumattomia luonnonvaroja käytämme enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi kaivannaisteollisuuden louhintaluvut ylittivät vuonna 2018 kaikki ennätykset. 

Lue lisää

Pahan hoivan alkeet

1. Raha

Esperi Caren tapaus on kiinnittänyt huomiota kuntien huikealla vauhdilla ulkoistamien hoivapalveluiden valtaviin ongelmiin. Hoivakotien ja asumispalveluiden epäkohdat ovat toistuvia, mutta edes viranomaisten puuttuminen ei ole saanut hoiva-alaa korjaamaan toimintaansa ratkaisevasti.

Ongelmien syyksi on arvioitu yksityisten palveluntarjoajien pyrkimystä tuottaa voittoa omistajilleen. Mutta ei ole aivan helppo uskoa, että julkiset palveluntarjoajat tuottaisivat samalla rahalla parempaa.

Kunnat maksavat hoivakotipalvelujen tarjoajille noin 120 euroa vuorokaudessa asiakkaalta. Millaista palvelua voi odottaa viidellä eurolla tunnissa? Montako hoitajaa sillä palkataan, kun tulojen pitäisi kattaa myös tilat, ruoka ja tarvikkeet?

Ongelman ydin lienee pikemminkin kilpailu.

Avoimilla markkinoilla rahoille löytyy lopulta ottaja. Sopimuksia tehdään, vaikka raha ei riitä laadukkaan palvelun tuottamiseen. Tuotetaan sitä, mitä pystytään – ei sitä, mitä luvataan. Kalliimpi julkinen palvelu lakkautetaan: edullisempaa on tarjolla. Lue lisää

Onko tekoäly kupla?

Ensin big data, sitten algoritmit, lopulta tekoäly. Digitalisaation muotisanat ovat vaihtuneet nopeaa tahtia vain parin vuoden välein.

Innostus on tarttunut joka puolelle. Yritykset brändäävät itsensä uudelleen, ja aiemmin ohjelmistoina myydyt tuotteet ovat tekoälyä. Yritykset ja valtiot laativat tekoälystrategioita, kansainväliset toimijat pohtivat tekoälyn säätelyä.

Onko tekoäly kupla, joka vielä puhkeaa? Onko sen pari vuotta tulossa täyteen?

Historian valossa kriittisyyteen ja epäilyyn on aihetta. Viimeksi tekoälystä innostuttiin toden teolla 1960-luvulla, jolloin sen piti mullistaa kaikki työelämästä sodankäyntiin.

1980-luvun aikana odotukset tekoälyn kehityksestä osoittautuivat perusteettomiksi. Kehitystyö oli hitaampaa ja kalliimpaa kuin optimistit olivat kuvitelleet. Tutkimusohjelmia lakkautettiin, yritysten panostukset romahtivat, ja seurasi pitkä, 2000-luvun toiselle vuosikymmenelle jatkunut tekoälytalvi.

Kriitikkojen mielestä tekoäly on nytkin vain uusi sana automaattiselle tietojenkäsittelylle – siis ATK:lle. Mitään varsinaista mullistusta ei ole koettu. Lue lisää

Pilakuvakohu ja huumorin rajat

Australialaisen Herald Sun -lehden pilapiirtäjä Mark Knightin piirrosta (10.9.2018) Serena Williamsin voimakkaasta reaktiosta US Openin finaalissa on syytetty rasistiseksi. Knightin pilakuvassa Williams kuvataan hyppimässä raivoissaan tennismailan päällä. Mailan vieressä on tutti, jolla vihjataan pelaajan kyvyttömyyteen kontrolloida tunteita. Taustalla tuomari kysyy vastapelaaja Naomi Osakalta, eikö tämä voisi suosiolla antaa Williamsin voittaa.

Kansainvälisessä lehdistössä kuvan nimeksi on annettu ”angry baby”, eli suomeksi suuttunut pikkuvauva. Suuria tennisturnauksia voittanut Williams näyttäytyy turhasta kiukuttelevana lapsena.

Suopeasti tulkittuna pilapiirroksen kärki osuu itse tennisotteluun ja siitä seuranneeseen uutisointiin. Osaka teki tennishistoriaa, mutta saavutus ei saanut palstatilaa päähuomion keskittyessä Williamsin reaktioiden välittämiseen. Pilakuva tarjoaakin perspektiiviä: mestarillinen suoritus jää taka-alalle, kun sensaatiohakuinen lehdistö keskittyy tarkastelemaan inhimillisiä kuohuja. Samalla kuva osoittaa, kuinka Williamsin omat perustelut tuomarin haastamiselle on unohdettu täysin. Ihmisiä ei tunnu kiinnostavan tennislajin mahdollinen epätasa-arvo, vaan urheilijasuuruuden maltin menettäminen. Lue lisää

Miks mun pitäis? Osallisuus velvoittaa ilmastotalkoisiin

Tuntuu itsestään selvältä, että ilmastokatastrofin uhkan torjumiseksi tulee tehdä paljon nykyistä enemmän. Silti vastuu ilmastotalkoista tuntuu karttavan ottajaansa: ”Eihän minun teoillani ole mitään merkitystä! Miksi minä, kun eihän nuo muutkaan! Kyllä todellisten saastuttajien on tämä ratkaistava!”.

Tällaiset kommentit ovat ilmasto-ongelman massiivisen ja monimutkaisen luonteen vuoksi ymmärrettäviä. Ne eivät kuitenkaan kelpaa syyksi välttää henkilökohtaista vastuuta ongelmasta ja sen ratkaisemisesta.

Mitä ilmastovastuu on?

Tutkimustiedon valossa seuraavia väittämiä voi pitää kiistattomina:

1. Nykyisellään etenevä ilmastonmuutos on paha asia, muun muassa koska siitä aiheutuu äärimmäistä vahinkoa suurelle joukolle ihmisiä ja muuta luontoa.

2. Vallitseva ilmastonmuutos on pääosin seurausta ihmisten toiminnasta, esimerkiksi voimakkaasti lisääntyneestä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja tästä aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä.

3. Muuttamalla toimintaamme voimme vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttaman vahingon määrään, jopa estää merkittävän osan siitä. Lue lisää