Tag Archives: ilmastonmuutos

Kansalaistoiminta on osa oikeusvaltiota

Elokapinan mielenosoitukset ovat taas herättäneet laajan keskustelun, ja liike saa sympatiaa myös bisnesmaailmasta ja keskiluokalta. Konservatiivioikeisto polarisoi keskustelua leimaamalla Elokapinan mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuuden rikolliseksi anarkismiksi tai jopa terrorisminkaltaiseksi toiminnaksi. Kiistojen ytimessä on oikeusvaltion käsite.

Suomessa oikeusvaltion väitetään usein merkitsevän, että lakeja täytyy noudattaa sokeasti. Käsitteen määritelmä tietosanakirjoissa viittaa kuitenkin toiseen suuntaan: oikeusvaltiossa valtion toimivalta perustuu lakiin. Esimerkiksi Kiinan tai Venäjän ei voida katsoa olevan oikeusvaltioita. Kiinassa kommunistisella puolueella on absoluuttinen valta hallita käyttämällä lakia välineenään ja Venäjällä valtajärjestelmä on avoimesti kriminalisoitunut.

Lue lisää

Elokapina ja suomalainen demokratia

Elokapina-kansalaisliikkeen kesäkampanja oli menestyksekäs. Jotkin hallituspuolueet kannattavat liikkeen vaatimuksiin kuuluvan ilmastohätätilan julistamista. Kansalaisliike on myös nostanut ison keskustelun ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä valtion ja yhteiskunnan suhteesta.

Liike tavoittelee suoraa demokratiaa ja pyrkii tavoitteisiinsa kansalaistottelemattomuuden avulla, mikä on herättänyt paljon keskustelua. Kiistat liikkeen toimintatavoista myös henkilöityvät sen perustaja Roger Hallamiin, jota syytetään liiallisesta radikalismista.

Nämä kiistat ovat osa laajempaa kysymystä: laajentaako Elokapina demokratiaa, vai heikentääkö liike sitä?

Lue lisää

Toimittajalta: Mitä on ilmaston etiikka?

Miten ilmastonmuutos muuttaa käsityksiä vastuusta ja oikeudenmukaisuudesta? Mitä ilmastotoimilla pitäisi tavoitella? Onko kohtuullinen elämäntapa vastaus kestävyyskriisiin?

Päättäjät ja asiantuntijat vastaavat Ilmaston hyvä ja paha -tutkimushankkeen haastatteluaineiston avoimissa koosteissa, jotka avaavat Etiikka.fi-sivuston uuden video-osion.

Haastateltavat ovat Antti Herlin, Janne M. Korhonen, Michael Lettenmeier, Lassi Linnanen, Sara Nyman ja Mari Pantsar sekä kansanedustajat Jussi Halla-aho, Atte Harjanne ja Kai Mykkänen. Haastattelut toteutettiin joulukuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana. Haastattelijat ovat Henrik Rydenfelt ja Tina Nyfors.

Koronavirus, globaali yhteiskunta ja politiikan jakolinjat

Koronavirusepidemia on haastanut nykyisen globalisaatiomallin. Globaalit instituutiot ovat osoittautuneet liian heikoiksi pysäyttämään pandemiaa. Kansallisvaltiot ovat reagoineet ryhtymällä paniikinomaisesti rajoittamaan globaalien verkostojen toimintaa.

Yhteiskunta nykytilassaan rakentuu rajat ylittävien verkostojen varaan. Tämä on muuttanut yhteiskunnan ja julkisen vallan suhdetta. Kansallisvaltiot ovat riippuvia sekä valtioiden, kansainvälisen talouden, kulttuurin ja politiikan verkostoista että näiden verkostojen solmukohtina toimivista suurkaupungeista ja niiden asukkaista.

Lue lisää

Pandemia tuo utopian käsien ulottuville

Koronavirus on lukinnut maailman paikalleen. Liikkumisemme ollessa rajattua, ellei kiellettyä, on otollista etsiä jalansijaa jostain, joka ei vielä ole paikka: utopiasta. Globaalin kapitalismin kriisiytymisen ja arkielämän hektisyyden sivuun siirtymisen myötä syntynyt välitila on yhtäältä tuntematon ja pelottava, mutta toisaalta näyttää alastomia totuuksia sivilisaatiostamme ja sallii näin sen varovaisen läpikotaisen tarkastelun. 

Jo kriisin alkuaskeleilla olemme päässeet todistamaan, kuinka yhteiskuntamme valtakeskiöt alkavat rikkoa omia uskonkappaleitaan vastaan. Maaliskuun 17. päivänä Trumpin hallinnon valtiovarainministeri Steve Mnuchin ilmoitti USA:n aloittavan suorat rahasiirrot maan kansalaisten tileille. Suunnitelma tuo mieleen perustulon, joka muutaman puolivillaisen kokeilun myötä on kadonnut julkisesta keskustelusta lähes kokonaan. Tällaiset toimet heijastavat pitkään ilmaistuja vaatimuksia siitä, että valtiot pelastaisivat kansalaisensa eivätkä pankkejaan. Hong Kong on jo ottanut käyttöön ”helikopterirahan”, suoraan kansalaistensa tilille luodun uuden rahan.

Suorat tulonsiirrot kansalaisille tässä mittakaavassa ovat useissa maissa ennenkuulumattomia. Tuskin kukaan olisi uskaltanut arvata niiden olevan kriisille ehdotettujen ratkaisujen joukossa. Eurooppa saattaa hyvin seurata USA:n perässä: EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi ehti kautensa aikana useasti mainita kiintymyksensä helikopterirahaan sekä aktiivisemman keskuspankkipolitiikan kannattajaan, moderniin rahateoriaan. Julkisessa keskustelussa usein järkkymättöminä ja kylminä esitetyt keskuspankit ottavat nyt käyttöönsä radikaalit ja tabuina pidetyt keinot. 

Lue lisää

Ilmastoteot ovat kokoaan suurempia

Ruotsalainen teräsvalmistaja SSAB ilmoitti äskettäin kiirehtivänsä suunnitelmiaan ottaa vetypelkistystekniikka käyttöön raudan valmistuksessa. Tekniikka on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön vuoteen 2026 mennessä. Kaiken teräksensä SSAB kaavailee tuottavansa vetypelkityksen keinoin vuonna 2040.

Uutinen on merkittävä. Raudan ja teräksen tuotanto perinteisin menetelmin on vaatinut kivihiilestä jalostetun koksin käyttöä, ja aiheuttanut siksi merkittävät ilmastopäästöt. SSAB:n päätös on otettu jo esiin esimerkkinä siitä, kuinka ilmastonmuutoksen ongelmat ratkaisee lopulta aikuisten kehittämä teknologia, ei nuorten ”ilmastovouhotus”.

Kompleksisessa maailmassa ei usein ole mahdollista tarkasti erotella, mikä tarkkaan ottaen aiheutti muutoksen. Viitteitä siitä voi saada tarkastelemalla yrityksen päätöksentekoa.

Lue lisää

Ekologinen kestävyysvaje on eettinen haaste

Suomella on kestävyysvaje, jossa on kyse paljon muustakin kuin rahojen riittämisestä eläkkeisiin, koulutukseen, sairaanhoitoon, teihin ja armeijan hävittäjähankintoihin. Pitkällä aikavälillä vakavampi kestävyysvaje syntyy luonnonvarojen liikakäytöstä. Ammennamme hyvinvointiamme kestämättömällä tavalla ekosysteemeistä ja käytämme liikaa uusiutumattomia luonnonvaroja. 

Kestävyysvajeiden ratkaisu vaatii hyvinvointivaltion mallin päivittämistä tälle vuosituhannelle. Tarvitsemme ekohyvinvointivaltion, joka kykenee luotsaamaan toimintamme ympäristön kantokyvyn rajojen sisälle.

Tiedot ekosysteemien tilasta ja luonnonvarojen käytöstä ovat karuja. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen piti pysäyttää Suomessa jo 2010. Tavoitetta ei saavuteta edes 2020. Ilmastopolitiikkaa on pyritty tehostamaan. Silti suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälki on 2000-luvulla kasvanut noin 12 prosenttia. Uusiutumattomia luonnonvaroja käytämme enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi kaivannaisteollisuuden louhintaluvut ylittivät vuonna 2018 kaikki ennätykset. 

Lue lisää

Greta Thunberg – avain tuhoon

Greta Thunberg aloitti mielenosoituksen ilmastotekojen puolesta Ruotsin eduskunnan edessä 15-vuotiaana elokuussa 2018. Maailman tietoisuuteen hän nousi käynnistettyään ilmastolakkona tunnetun liikkeen, joka kehotti koululaisia ottamaan kantaa ilmaston puolesta. Thunberg on puhunut muun muassa EU-parlamentissa ja parhaillaan käynnistyvässä  YK:n ilmastokokouksessa.

Tunnustusten ohella Thunberg on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä koululaisten yllyttämisestä alkaen aina purjeveneellä suoritetun Atlantin ylityksen yksityiskohtiin. Suomessa kritiikkiä on saatu lukea eri lehtien sivuilta jo pitkään. Jonkinlaisen kulminaatiopisteen se saavutti Lasse Lehtisen kolumnissa ”Ilmastosodan söpö soturi” (IS 25.8.2019), jossa Lehtinen – Janne Seppäsen sanoin – pyrki mitätöimään Thunbergin ja hänen edustamansa asian. 

Lue lisää