Miten viestiä tutkimuksesta somessa?

Pöhinä sosiaalisen median ympärillä on viime vuosina ulottunut myös tutkimuksesta viestimiseen. Vähemmän on keskusteltu viestinnän etiikasta tutkijoiden arjessa.

Elisa Juholin ja Henrik Rydenfelt muistuttavat artikkelissaan Hyvä viestintä, parempi viestintäkulttuuri, ettemme saisi ulkoistaa etiikkaa omaksi toiminnokseen – auditointeihin, raportteihin ja eettisiin koodistoihin. Mikään ei voi korvata viestijän omaa harkintaa.

Etiikka tulee näkyväksi silloin, kun emme ole varmoja siitä, miten pitäisi toimia. Yksittäinen viestintäteko on aina epävarmuuden teko. ”Olisiko oikein vai väärin esittää tämä asia näin? Lue lisää

Miten somesta kerättyjä aineistoja sopii käsitellä?

Yhä useampi yhteiskuntatieteellinen tutkija työskentelee sosiaalisesta mediasta kerättyjen aineistojen parissa – olivat ne sitten perinteisiä, pienempiä otoksia tai isompia big data -aineistoja. Verkkoaineistojen kanssa työskentely on kuitenkin tutkimusta siinä missä muukin tutkimus, ja eettiset ohjenuorat ovat työssä kullanarvoinen apu.

Sosiaalisen median aineistojen analyysin erityispiirre on se, että aineistoihin lähes väistämättä liittyy henkilötietoja. Monissa sosiaalisen median palveluissa profiili kytkeytyy suoraan oikeaan nimeen, mutta joidenkin tulkintojen mukaan esimerkiksi pelkkä Twitterin käyttäjänimi riittää yksilöimään käyttäjän henkilön. Tutkijan täytyy olla tietoinen sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvästä lainsäädännöstä, että ihmistutkimuksen eettisistä periaatteista. Ohjeistuksien peruspilareihin kuuluu tutkittavan koskemattomuuden säilyttäminen ja vahingoittamisen välttäminen sekä yksityisyydestä ja tietosuojasta huolehtiminen (ks. TENK). Lue lisää

Mitä somesta on lupa poimia?

Sosiaalinen media on hyvä ja monipuolinen alusta tutkimusaineiston keruuseen. Yleisimpiä tapoja on kaksi. Tutkittavia rekrytoidaan usein  julkaisemalla tiedote tai kutsu tutkimukseen yhdellä tai useammalla sosiaalisen median monista kanavista. Joskus taas tutkimusaineisto koostuu sosiaalisessa mediassa tuotetusta materiaalista, kuten esimerkiksi blogikirjoituksista sekä kommenteista tai keskustelupalstan sisällöistä.

Sosiaalisen median käyttö tutkimusaineiston keruussa on yleistynyt nopeasti. Tästä huolimatta siihen liittyvien tutkimuseettisten näkökohtien arviointi on osoittautunut haasteelliseksi osittain vähäisen kokemuksen, ympäristöjen nopean kehityksen sekä internet-tutkimukseen liittyvien eettisten kysymysten monitahoisuuden vuoksi. Aiheeseen liittyvä kirjallisuuden määrä on vähäinen, eikä se sisällä ns. valmiita ratkaisuja. Lue lisää

Miksi journalismin etiikka ei näy?

Henrik Rydenfelt kritisoi viime viikolla journalismia siitä, että se ei keskity riittävästi arvokysymyksiin julkaisemiensa faktojen takana eikä tuo esiin omia eettisiä sitoumuksiaan. Tältä pohjalta hän kysyi provosoivasti, puuttuuko journalismista etiikka.

Ei journalismilta etiikkaa puutu, pikemminkin päinvastoin.

Etiikan kasvavasta merkityksestä journalismissa kertoo jo itsesäätelyn kehitys. Journalistin ohjeita muokattiin pitkään noin kerran vuosikymmenessä. Viimeisen 12 vuoden aikana päivityksiä sääntöihin on tehty jo kolme kertaa. Toimittajat joutuvat muuttuvissa nykyoloissa miettimään päivittäisessä työssään eettisiä kysymyksiä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Olen myös tutkinut journalistien ammattiarvoja. Olen huomannut, että journalistien tulkinnat aiheisiinsa liittyvistä arvokysymyksistä ovat aiempaa moninaisempia (ks. esim. Pöyhtäri, Väliverronen & Ahva 2016).

Kuitenkin Rydenfelt on kritiikissään aivan oikeassa. Journalistien pohdiskelu ei näy julkisuudessa, eivätkä journalistit ole järin halukkaita arvioimaan muidenkaan eettisiä vakaumuksia. Mistä se johtuu? Lue lisää

Kun populisti vie ja media vikisee

Laura Huhtasaarella (ps) on poikkeuksellinen mahdollisuus nousta presidentti Sauli Niinistön haastajaksi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Näin tapahtuu, jos Suomessa käy kuten muualla. Sekä Yhdysvaltain että Ranskan presidentinvaaleissa populistiset liikkeet nousivat politiikan keskiöön pelaamalla lehdistöä ja sosiaalista mediaa. Miten tässä onnistuttiin? Lue lisää

Aito journalismi on totuudenmukaista

Internetin ja somen odotettiin edistävän sananvapautta ja avaavan väylän erilaisille kokemuksille todellisuudesta. Laatujournalismin kuului pitää huolta varsinaisen tiedon totuudenmukaisuudesta.

Maailman vaikutusvaltaisimmat presidentit Trump ja Putin muuttavat nyt tietoisesti journalismia ”totuudenjälkeisen ajan” suuntaan. Sitaatteihin kirjoitettu fraasi on omaksuttu läpi länsimaisten medioiden – sitä toistetaan sellaisenaan myös luotettavina pidetyissä parhaissa journalistisissa julkaisuissa.

Myös ”valeuutiset” kuuluvat sekä vallankäyttäjien että totuudenmukaisuuteen sitoutuneiden journalistien sanastoon. Näin maailmankuviin ja siten päätöksiin ja valintoihin vaikutetaan.

Journalistisen vapauden kotimaassa Yhdysvalloissa ”uutisia” esitetään monilla eri tv-kanavilla ja lehdissä toisinaan päinvastaisin argumentein ja suorastaan päinvastaisina ”totuuksina”. Suuri liittovaltio nauttii onneksi maailman parhaista yliopistoista ja ajattelijoista. Riittääkö demokratiassa, että vain älymystö ymmärtää erottaa totuudet valheista? Vai onko heilläkin vain ”omat totuutensa”? Lue lisää

Kun presidentti bottia kiitti

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomen aikaa Donald Trump lainasi nimellä Nicole Mincey esiintynyttä Twitter-käyttäjää tunnukseltaan @ProTrump45. Trump kiitti Nicolea tämän kannustuksesta.

Trumpin kiitokset saivat sosiaalisen median käyttäjät selvittämään, kuka afrikkalais-amerikkalaisena, Trumpin fanituotteita kauppaavana nuorena naisyrittäjänä esiintyvä Nicole oikeastaan on.

Alle tunnissa oli esitetty jo ensimmäiset epäilyt siitä, että presidentin kiitosten kohdetta ei todellisen ole olemassakaan. Äkkiä ilmeni, että “Nicolen” profiilikuva oli muokattu versio kuvapalvelun myyntikuvasta. Samannimistä, kuvaukseen sopivaa henkilöä ei luotettavista lähteistä löytynyt. Lue lisää