Vuoden 2016 kansainvälinen uudissana oli post-truth, jonka lähtökohtina olivat Brittien Brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. Näin ”totuudenjälkeinen aika” tuli merkitsemään tilannetta, jossa valheiden ja valeuutisten levittäminen yleistyi politiikassa ja mediassa. The Washington Post arvioikin, että Trump esitti ensimmäisen nelivuotisen presidenttikautensa aikana 30573 valetta tai epätotuutta.

Valehtelu ei tietenkään ole uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa – sehän kielletään jo Mooseksen laissa. Totuudenjälkeisessä ajassa olikin kyse totuuden normatiivisuuden rappiosta: valistuksen perintöön on kuulunut totuuden kunnioitus tieteessä, journalismissa ja oikeusistuimissa, mutta nyt rehellisyyden hyve on ollut korvautumassa totuutta koskevalla vähättelyllä tai välinpitämättömyydellä. Oma osansa ajan hengessä on ollut filosofeilla, jotka ovat vesittäneet objektiivisen totuuden käsitettä relativistisilla tai antirealistisilla vaihtoehdoilla.

Trump aloitti toisen presidenttikautensa 2025 armahtamalla Capitol-kukkulan valtauksesta tuomitut rikolliset. Hänen uudesta kaudestaan ei tullutkaan pelkästään jatko totuudenjälkeiselle ajalle, vaan sitä on leimannut uudenlainen normatiivinen tyhjiö, jota voi luonnehtia nimitys oikeudenjälkeinen aika.