Tekstejä kirjoittajalta Matti Häyry

Putin oikeudenmukaisuuden kartalla

Opiskelija kysyi etiikan kurssilla: ”Missä on Vladimir Putinin paikka oikeudenmukaisuuden kartallamme?” Vastasin: ”Toivottavasti ei missään. Mutta analysoin tilanteen ja raportoin.”

Tässä raporttini.

Kurssilla käyttämämme kartta jakaa oikeudenmukaisuutta koskevat käsitykset kolmen muuttujan suhteen (Kuvio 1). Pitäisikö tuotantovälineiden olla yksityisessä vai yhteisessä hallinnassa? Ovatko arvot ja normit samoja kaikille? Olemmeko ensisijaisesti yksilöitä vai kollektiivin jäseniä?

Kun nämä asetetaan kartalle, erottuvat kollektiiviset ja positionaaliset, perinnettä ja huolenpitoa kysyvät, sekä individualistiset ja universalistiset, vapautta ja hyvinvointia vaativat, kannat. Perinne ja vapaus ovat lähellä omaisuutta, huolenpito ja hyvinvointi yhteisvastuuta.

Kuvio 1. Oikeudenmukaisuuden kartta.
Lue lisää

Voisiko kirkko lopettaa sodan?

Venäjän presidentti saattaa aidosti uskoa käyvänsä Ukrainassa pyhää sotaa. Jos niin on, uskomuksen voi kumota vain Moskovan ortodoksinen patriarkaatti. Siksi Venäjään suunnatun vaikuttamisen pitäisi ehkä kohdistua kansan sijasta kirkkoon ja sen johtajiin.

Ihmisen toimintaa ohjaavat vietit, säännöt ja järki. Tasapainoinen toimija löytää keskitien viettien ja sääntöjen väliltä niin, että hän voi perustella tekemisensä rationaalisesti ja moraalisesti. Freudilaisittain sanottuna ego hallitsee, id ja superego ovat kurissa.

Venäjän presidentin on arveltu toimivan viettipohjaisesti, piittaamatta säännöistä tai järjenmukaisuudesta. Id vie, superego ja ego on vaiennettu. Tämän takia on esitetty arveluja hänen mielenterveydestään. Viisas ihminen ei anna viettiensä mellastaa valtoimenaan.

Lue lisää

Yksinäinen mielipuoli vai epäpyhän liiton johtaja?

Venäjän presidentin arvellaan olevan Ukrainan seikkailuissaan yksin ja vailla järkeä. Arvelut voivat olla virheellisiä.

Tuntuisi oudolta, että Venäjän kokoisessa maassa yksi mies voisi tahdollaan nujertaa muut niin, että vastuu sodista ja joukkotuhoaseiden käytöstä lankeaisi pelkästään hänelle. Jonkun muunkin on haluttava samoja tai samansuuntaisia päämääriä, ehkä keinojakin.

Tuntuu myös oudolta, että kaikki syvemmät erimielisyydet poliittisessa elämässä kuitataan vastapuolen mielenvikaisuudella. Tätä on sovellettu vuorollaan milloin Pohjois-Korean, milloin Libyan, milloin Brasilian ja milloin Yhdysvaltojen johtajiin. Listaa voi jatkaa.

Lue lisää

”Ei kai toi sota uhkaa meidän hitupihtisammalta?”

Tämä ei ole kirjoitus sodasta. Se on kirjoitus sodan epäsuorasta ympäristövaikutuksesta ja sen esiin tuomasta paradoksista. Emme ole vielä täysin tiedostaneet, että ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja elonkirjon suojelu ovat kaksi eri asiaa, jotka voivat joutua vastakkain.

Venäjä aloitti 22. helmikuuta hyökkäyksen Ukrainaan, ja maailman media on ymmärrettävästi keskittynyt siihen. Tiina Raevaara huomauttaa Suomen Kuvalehdessä viisaasti, että ympäristö ja yhteiskunta ovat silti edelleen asialistallamme.

Ympäristökysymyksen voisi yhdistää monen vaatimiin jyrkkiin toimiin hyökkääjää vastaan. Se on periaatteessa helppoa. Lopetetaan kaikki energiantuonti Venäjältä heti ja lopullisesti. Sillä on monenlaisia seurauksia.

Lue lisää

”Ei kai toi sota kallista mun bensaa?”

Helsingin Sanomat kysyi ulkoministeri Pekka Haavistolta, mitä vaikutuksia Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olisi Suomessa. Haavisto kuten kuka tahansa ulkoministeri ottaa Ukrainan tilanteen luonnollisesti kuolemanvakavasti. Sekä kysymys että vastaukset kertoivat kuitenkin karua kieltä siitä itsekkyyden kuplasta, jossa elämme.

Haavisto mainitsi kolme häntä huolestuttavaa seikkaa. Energia kallistuisi, ukrainalaiset kausityöläiset eivät pääsisi ensi kesänä hoitamaan suomalaista maataloutta ja hyökkäys voisi tuoda ”Itämeren piiriin jännitettä”.

Lue lisää

Rokotuskielteisyys ja yksityisyys – Meanwhile in Sweden

Sveriges Radio Finska halusi haastatella minua rokotuskielteisyydestä ja yksityisyydestä. Sanoin, etten tiedä aiheesta mitään, mutta reportteri ei antanut periksi. Jouduin siis eetteriin ja kävimme seuraavan keskustelun Ruotsissa asuvien suomenkielisten opiksi ja ojennukseksi.

Mitä on yksityisyys? Voiko sen yksinkertaisesti selittää?

Voi. Minun yksityisyyteni loppuu siihen, mistä sinun nenäsi alkaa. Toisin sanoen, niin kauan kuin minun tekemiseni eivät vaikuta muihin, heillä ei ole mitään hyvää syytä puuttua niihin. Voin heilutella käsiäni niin paljon kuin minua huvittaa. Paitsi jos alkaa näyttämään siltä, että sinun nenäsi joutuu siihen linjalle. Siinä kulkee raja, jonka kohdalla yksityisyyteni loppuu. Minun täytyy säännöstellä käsien heilutteluni niin, ettei turhia osumia nenääsi tule.

Lue lisää

Vuoteni murmelina

Perjantaina 13. maaliskuuta 2020 tein koronavalinnan. Koska kyseessä oli eettinen valinta, tein sen eettisin perustein. Oman päätökseni jälkeen aloin seurata muidenkin, erityisesti Suomen hallituksen ja virkakunnan, ratkaisuja. Olin pitkään sitä mieltä, että oikeaa kriisijohtamista heiltä olisi ollut etiikkaviestintä – päätösten taustalla olleiden arvojen ja ihanteiden tuominen selvästi julki.

Etiikan sijasta sekä poliitikot että virkakunta ovat kuitenkin turvautuneet viestinnässään faktoihin, tilastoihin ja mallinnuksiin. Toisin sanoen he ovat yrittäneet naamioida tekemänsä arvovalinnat neutraaleiksi terveys- tai talouslaskelmiksi. Tämä yhdistettynä jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen ja muuttuviin tilannearvioihin on saanut aikaan sen, että johtaminen on ajoittain näyttänyt päämäärättömältä ja tempoilevalta.

Maanantaina 8.3. 2021 julistettu ”sulkutila” avasi silmäni sille, että päätöksillä on sittenkin raudanluja, joskin tahaton logiikka. Se ei ole lineaarinen eikä heilurimainen vaan syklinen. Emme etene kriisin alusta kohti sen loppua emmekä edes tanssahtele tasaisesti rajoitusten ja helpotusten välillä. Elämme vuosirytmissä, jossa näin maaliskuussa on vuorossa jonkin sulkeminen tai eristäminen. Ja perustelut seuraavat vuodenaikoja.

Lue lisää

Hyveellinen lihansyönti

Lihan syömisessä ja syömättömyydessä on kyse paitsi arvoista ja tuotannosta myös kuluttajien tahtomuksista ja uskomuksista. Näitä ei ole vielä käsitelty lihan tehotuotannosta parhaillaan käytävässä keskustelussa, jossa pastori Kari Kuula vertasi lihateollisuutta holokaustin keskitysleireihin, Maataloustuottajain keskusliitto MTK kanteli jutusta Espoon Tuomiokapitulille, Jaakko Nevasto vastusti vertausta, minä kannatin sitä, Nevasto puolusti vastustustaan vielä hyvin perustein ja Visa Kurki selitti sitten, miksi vertaus koetaan ongelmalliseksi.

Ajatustenvaihto on keskittynyt arvoihin ja siihen, saako ihmistä koskevaa etikkaa soveltaa eläintuotantoon. Itse ilmiötä voi kuitenkin lähestyä myös vertauksiin turvautumatta. Tutkitaan karjatiloja itseään, kuten Nevasto ehdotti vastauksessaan minulle, tai omia asenteitamme ja päätöksiämme. Jälkimmäisiin vaikuttavat ratkaisevasti tahtomuksemme ja uskomuksemme, ja tarkastelen tässä niitä. Antiikin kreikkalaisfilosofi Aristoteleen huomiot hyveellisyydestä, heikkotahtoisuudesta, voimakastahtoisuudesta ja paheellisuudesta valottavat asiaa.

Lue lisää