Tag Archives: nationalismi

Impivaara ja eurooppalainen demokratia

Toukokuussa käytiin kuumeista keskustelua EU:n elvytyspaketista. Erityisesti oikeisto epäilee muuttavan EU:n perusluonnetta ja asiaan liittyvät perustuslailliset kiistat ovat saaneet epäilyttäviä piirteitä. Mistä kiistat oikein johtuvat?

EU perustettiin 1950-luvulla toisen maailmansodan jälkimainingeissa takaamaan rauhaa Eurooppaan. Euroopan integraatio eteni hallitusten välisillä sopimuksilla, kun kansalliset eliitit pyrkivät ”pelastamaan kansallisvaltion” luomalla ja kontrolloimalla koko Euroopan kokoisia markkinoita.

Integraation perusajatukseksi muodostui funktionalismi: yhteinen päätöksenteko jollain politiikan osa-alueella (kuten taloudessa) muodostaa väistämättä tarpeen integroida siihen liittyviä politiikan alueita (kuten tullipolitiikan). Lisäksi EU:n toimielimet ovat vahvistuneet ajan myötä, kun hallitusten kokous eli neuvosto on siirtynyt enemmistöpäätöksiin ja EU-parlamentti valitaan nykyisin suoraan vaaleilla.

Lue lisää

Rokotenationalismi on koronaepidemian pitkittäjä

Koronaepidemiasta on muodostunut globaali ongelma. Julkinen keskustelu on muuttunut vertailuksi siitä, mikä valtio tai blokki pystyy rokottamaan kansalaisiaan nopeimmin. Myös rokotteiden jakelua on pyritty ohjaamaan kauppa- ja vientikielloilla. 

Rokotenationalismiksi kutsutaan ilmiötä, jossa kansallisvaltiot tai blokit pyrkivät rokottamaan omat kansalaisensa rokotteiden globaalin saatavuuden kustannuksella. Rokotenationalismia ruokkii rokotetuotannon niukkuus: maailma tarvitsee äkkiä 20 miljardia koronarokoteannosta. Muutama biotekniikkayritys hallitsee rokotetuotantoa. Firmat pitävät kiinni patenteistaan ja ottavat rokotteista valtavia voittoja. Lopputuloksena on, että vain 40% tuotantokapasiteetista on käytössä, ja maailman rokottamiseen kestäisi nykymenolla seitsemän vuotta.

Lue lisää

Koronasolidaarisuuden kahdet kasvot

Solidaarisuus on ihmisten välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sosiaalitieteiden näkökulmasta se voi ilmetä eri tavoin, yksinkertaisissa pienyhteisöissä vaikkapa sukulaisten välisenä yhteishenkenä ja monimutkaisemmissa yhteiskunnissa luottamuksena siihen, että jokainen hoitaa työnjaon mukaiset tehtävänsä. Kriittisen taloustieteen kannalta se voi olla verkostoitumista, keskinäistä tukea ja työn tulosten jakamista tarpeiden eikä ansioiden mukaan.

COVID-19-pandemian alusta lähtien tiedotusvälineet ovat aika ajoin raportoineet ilmiöstä, jonka ne ovat nimenneet koronasolidaarisuudeksi. Venäjä lähetti apua Italiaan, Kiina lupasi neuvoa Pohjois-Koreaa ja Kuuba on lähettänyt lääkäriryhmiä moniin taudin runtelemiin maihin. Väkijoukot ovat julkisilla paikoilla osoittaneet kiitollisuuttaan ja tukeaan terveydenhuollon ammattilaisille, ja kun Britannian terveydenhuoltolaitos NHS pyysi apua kansalaisilta, puoli miljoonaa ihmistä ilmoittautui palvelukseen.

Tiedotusvälineiden mukaan olemme siis ikävässä tilanteessa, mutta yhteenkuuluvuutemme ja sen osoittaminen julkisesti tarjoaa lohtua ja uskoa siihen, että yhdessä tästäkin selvitään.

Lue lisää

Trumpin twiplomatia ruokkii ennakkoluuloja

Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen amerikkalaiset alkoivat puhua pehmeästä vallasta (soft power), jota tarvitaan ulkopolitiikassa kovan ja sotaisan voiman tilalle. Tuolloin usein lausuttu kysymys ”miksi he vihaavat meitä” on siirtynyt kiinalaisten huulille. 

Presidentti Trump on syyttänyt Kiinaa COVID-19 viruksesta tavalla, joka kylvää ennakkoluulojen siemeniä hallitsemattomiin rihmastoihin eri puolilla maailmaa. Presidentin harkitsematon syyttely on eskaloitunut tavallisten amerikkalaisiin asenteisiin. Nicholas Cull, tunnettu julkisuusdiplomatian professori, on nähnyt kampuksellaan rasismin nostavan päätään Trumpin viestinnän takia. 

Pandemian selättäminen vaatisi kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, yhteistä agendaa, mutta ”China virus” -syytökset ovat tehneet COVID-19:sta myös propaganda-aseen Trumpille. 

Maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluva diplomaatti möläyttelee ulkopoliittisesti vaarallisia viestejä Twitter-tilillään tavoitteenaan kääntää katse oman maansa ongelmista toisaalle. Trump miettii täysin itsekkäästi tulevia vaaleja. Kiinalaiset viranomaiset ovat pitäneet naamansa peruslukemilla. Kiinan mielestä ei ole aika mustamaalata vaan keskittää voimat rokotuksen mahdollisimman nopealle kehitystyölle, jotta virus saadaan taltutettua ja globaali talous elpymään. Tämä on kiinalaisjohdon pääviesti, mutta puheiden sävy Kiinassakin on muuttunut puolustuksesta hyökkäävään suuntaan. Koventunut linja vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Ulkomaalaisia kohti on syljeksitty kaduilla Kiinan kaupungeissa.

Lue lisää

Tasapuolisten neuvonantajien tulevaisuus – onko vielä toivoa?

Luvassa on nykyisen pandemian jälkeenkin viheliäisiä ongelmia – ilmasto, politiikan uusi polarisoituminen, kuilun kasvaminen rikkaiden ja köyhien välillä ja monta muuta. Mitä jos hallitukset lakkaisivat toimimasta itsekkäiden, lyhytnäköisten etujen valvojina ja ryhtyisivät kuuntelemaan tasapuolisia neuvonantajia?

Tasapuoliset neuvonantajat ovat kuvitteellisia olioita, joiden olemassaolosta on kuitenkin anekdoottisia todisteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehkä jossain määrin on sellainen, ja muita samanlaisia instituutioita voitaisiin perustaa. Esittämäni oikeudenmukaisuuden kartta auttaa hahmottamaan, mihin tällaiset neuvonantajat kuuluisivat ideologioiden tai poliittisten moraalien kentässä:

Oikeudenmukaisuuden kartta sekä sen erilaiset uskomus- ja arvoulottuvuudet

Kaikki uskovat tasa-arvoon ja yhtäläisyyteen, jotka olen sijoittanut kartan keskelle. Mutta siitä, kuinka ne parhaiten toteutuvat, on eriäviä näkemyksiä. Yksi kiinnostava rajalinja kulkee kuvion vasemmasta alareunasta sen oikeaan yläreunaan. Punaisella karttaan piirretyn rajan yläpuolella ollaan pääsääntöisesti kiinnostuneita omasta edusta, alapuolella myös muiden eduista. Tasapuoliset neuvonantajat kuuluvat oikeaan alakulmaan. Tätä on varmaan hyvä vähän selittää. 

Lue lisää

Koronavirus kiihdyttää maailmanpolitiikan muutoksia

Kirjoituksissaan historian filosofiasta sveitsiläinen kulttuurihistorioitsija Jacob Burckhardt (1818–1897) kuvasi kriisejä ”historian tapahtumien kiihdyttämiseksi”. Burckhardtin mukaan historialliset kriisit kuten sodat ja vallankumoukset eivät useinkaan merkinneet katkosta tai käännekohtaa vaan historian intensiteetin lisääntymistä. 

”Yhtäkkiä maailma näyttäisi etenevän kammottavaa vauhtia”, kirjoittaa Burckhardt, ”tapahtumat, jotka muuten kestäisivät vuosisatoja, näyttävät toteutuvan nyt kuukausissa tai viikoissa kuin ohikiitävät aaveet”.

Koronaviruksen synnyttämä tilanne muistuttaa Burckhardtin kuvausta. Vaikka tapahtumat ovat edenneet vauhdilla ja olosuhteisiin sopeuduttu nopeasti, monet toimenpiteet ovat pikemminkin jouduttaneet olemassa olevien ratkaisujen käyttöönottoa.

Ruuan verkkokauppa on lisääntynyt ja monilla työpaikoilla etäyhteyksien käyttöä on jouduttu opettelemaan. Opetuksessa on otettu digiloikka pakon edessä.

Samanlainen kehitys näyttäisi luonnehtivan myös maailmanpolitiikan tapahtumia. Koronapandemia vahvistaa monia jo olemassa olevia kehityskulkuja maailmanpolitiikassa ja Euroopan unionissa.

Lue lisää