Tag Archives: koronarokote

Sote-henkilöstö piikille – tai paperihommiin!

Koronan alkuvaiheessa yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmäläisiä kehotettiin pysymään kotona. Epätäsmällisen viestinnän vuoksi iso osa heistä uskoi, että tämä oli määräys. Monen elämänlaatu laski merkittävästi. Pikaisesti rajoitettiin myös vierailuja sairaaloihin ja hoitokoteihin. Kaikki tämä tehtiin ”haavoittuvien suojelemiseksi”. Ajoittain mediassa näkyi lohduttomia tarinoita reilut puoli vuosisataa yhdessä olleista pariskunnista, jotka koronan suojatoimet erottivat elämän loppuhetkiksi. Eikä epäselväksi jäänyt se, että monen laitoshoidossa olleen vanhuksen kunto romahti heidän suojelemisekseen määrätyn eristyksen aikana. 

Nyt keskustellaan siitä, pitäisikö sote-henkilökunta velvoittaa ottamaan koronarokotukset. Selvää on, että rokotukset paitsi vähentävät sairastumisriskiä merkittävästi, ne myös auttavat alentamaan tartuntoja. Yllättävän moni kuitenkin vetoaa tässä keskustelussa pelkästään sote-henkilöstön valinnanvapauteen. Se ei ole tässä tilanteessa oikein tai kohtuullista. Missä oli – ja on – sote-palveluiden piirissä olevien tai heidän omaistensa valinnanvapaus?

Lue lisää

Syrjintä terveydenhuollossa lisää rokotekieltäytymisiä

Rokotekieltäytymisiä lähestytään usein julkisessa keskustelussa yksilön vastuun näkökulmasta. Rokotteista kieltäytyvät kuuluvat kuitenkin monessa mielessä kaikkein haavoittuvaisimpiin ihmisryhmiin. Eetikon tehtävä on katsoa yhteiskunnallispoliittista kysymystä muistakin kuin yksilön vastuun näkökulmista: Kuka on vastuussa, kun kokonaiset ihmisryhmät kieltäytyvät uskomasta terveysviranomaisten suosituksia?

Rokotekieltäytyjillä on usein kokemuksia syrjinnästä terveydenhuollossa. Aiemmat kokemukset terveydenhuollossa selittävät merkittävässä määrin luottamusta rokotteisiin (Poltorak et al. 2005). Ohittamisen kokemukset terveydenhuollossa aiheuttavat kärsimystä potilaille ja heikentävät systemaattisesti luottamusta lääketieteen instituutiota kohtaan (Helps 2019). Lääkäri, joka kohtelee äitejä epäkunnioittavasti, vahvistaa entisestään rokotteita koskevia epäilyksiään (Navin 2013).

Lue lisää

Rokottamisen ja rokottamattomuuden etiikasta

Koronaviruspandemian nykyvaiheessa korostuvat kysymykset rokotuskattavuudesta ja suhtautumisesta ihmisiin, jotka syystä tai toisesta jättävät tehokkaat ja turvalliset koronarokotukset ottamatta.

Kun puhun seuraavassa ”rokottamattomista”, tarkoitan ainoastaan henkilöitä, jotka tietoisesti valitsevat rokottamattomuuden ilman todellista lääketieteellistä perustetta. Erikseen on joukko ihmisiä, jotka eivät voi ottaa koronarokotusta lääketieteellisen syyn vuoksi, ja on monia, jotka perussairauden tai esimerkiksi vanhuuden haurauden vuoksi eivät saa täydestäkään rokotussarjasta riittävää suojaa. Juuri näitä ryhmiähän meidän kaikkien tulisi rokottautuen suojella. Kriittiset huomioni eivät siis koske heitä vaan päinvastoin motivoituvat välttämättömyydestä turvata heidän elämänsä ja terveytensä. (Enkä tietenkään myöskään puhu lapsista, joille ei toistaiseksi tarjota koronarokotusta.)

Suoraan ja kaunistelematta: vaikka luotan kahden rokotuksen suojaani, sekään ei ole täydellinen, enkä siksi mielelläni tapaa (paitsi etäyhteyksin) ihmisiä, jotka jättävät koronarokotteet ottamatta. En haluaisi osallistua julkisiin tilaisuuksiin, joissa tietämättäni saattaa olla tällaisia henkilöitä. Kattava koronapassin kaltainen järjestely olisi tarpeellinen, koska kuten monet ovat todenneet, emme voi jäädä ”rokottamattomien panttivangeiksi”.

Lue lisää

Rokotuskielteisyys ja yksityisyys – Meanwhile in Sweden

Sveriges Radio Finska halusi haastatella minua rokotuskielteisyydestä ja yksityisyydestä. Sanoin, etten tiedä aiheesta mitään, mutta reportteri ei antanut periksi. Jouduin siis eetteriin ja kävimme seuraavan keskustelun Ruotsissa asuvien suomenkielisten opiksi ja ojennukseksi.

Mitä on yksityisyys? Voiko sen yksinkertaisesti selittää?

Voi. Minun yksityisyyteni loppuu siihen, mistä sinun nenäsi alkaa. Toisin sanoen, niin kauan kuin minun tekemiseni eivät vaikuta muihin, heillä ei ole mitään hyvää syytä puuttua niihin. Voin heilutella käsiäni niin paljon kuin minua huvittaa. Paitsi jos alkaa näyttämään siltä, että sinun nenäsi joutuu siihen linjalle. Siinä kulkee raja, jonka kohdalla yksityisyyteni loppuu. Minun täytyy säännöstellä käsien heilutteluni niin, ettei turhia osumia nenääsi tule.

Lue lisää

AstraZenecaa halukkaille heti!

Tiedotusvälineiden mukaan AstraZenecan Vaxzevria-rokotetta on tulossa Suomeen vielä paljon. Rokotetta on jäämässä käyttämättä, koska kohta ei ole enää jäljellä ryhmiä, joille sitä voitaisiin nykyisen ohjeistuksen mukaan antaa

Toisaalta media tietää kertoa, että esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen olisi valmis ottamaan AstraZeneca-rokotteen vaikka heti. Ja niin olisi epäilemättä moni muukin, Ilta-Sanomien 15.4. tekemässä kyselyssä jopa kaksi kolmesta.

Eihän tämä näin voi mennä. Hyviä ja kalliita aineita ollaan tuhlaamassa, immunisointiohjelmaa viivästyttämässä ja kansalaisia estämässä saamasta haluamaansa – ja saatavilla olevaa – suojaa vaarallista tautia vastaan.

Lue lisää

Rokotenationalismi on koronaepidemian pitkittäjä

Koronaepidemiasta on muodostunut globaali ongelma. Julkinen keskustelu on muuttunut vertailuksi siitä, mikä valtio tai blokki pystyy rokottamaan kansalaisiaan nopeimmin. Myös rokotteiden jakelua on pyritty ohjaamaan kauppa- ja vientikielloilla. 

Rokotenationalismiksi kutsutaan ilmiötä, jossa kansallisvaltiot tai blokit pyrkivät rokottamaan omat kansalaisensa rokotteiden globaalin saatavuuden kustannuksella. Rokotenationalismia ruokkii rokotetuotannon niukkuus: maailma tarvitsee äkkiä 20 miljardia koronarokoteannosta. Muutama biotekniikkayritys hallitsee rokotetuotantoa. Firmat pitävät kiinni patenteistaan ja ottavat rokotteista valtavia voittoja. Lopputuloksena on, että vain 40% tuotantokapasiteetista on käytössä, ja maailman rokottamiseen kestäisi nykymenolla seitsemän vuotta.

Lue lisää