Tag Archives: läpinäkyvyys

Tekoäly ja tiedollinen vastuu tieteessä

2 kommenttia

Koneoppiminen, erityisesti itseohjautuva syväoppiminen ja generatiivinen tekoäly, mullistavat tieteen ja tiedon tuottamisen käytäntöjä vauhdilla. Laajoja aineistoja hyödyntävät itseohjautuvat koneoppimismallit herättävät perustavan filosofisen kysymyksen inhimillisen ymmärryksen paikasta tieteellisen tiedon kokonaisuudessa. Erityistä keskustelua on herättänyt tiedollisesti läpinäkymättömien koneoppimismallien käyttö tieteellisinä malleina: paraneeko ymmärryksemme mallinnettavasta todellisuudesta, jos emme ymmärrä, mitä malli tekee?

Tässä puheenvuorossa esitän, että automatisoidun tieteen suurin filosofinen haaste ei ole tietokoneelle ulkoistettu ymmärtäminen vaan tiedollisen vastuun tarkoituksenmukainen jakautuminen inhimillisten tieteentekijöiden ja algoritmien kesken.

Tieteen tehtävä ei ole vain tuottaa ja ennustaa uusia havaintoja vaan myös tarjota välineitä maailman ymmärtämiselle. Tiede ei vain kerro, millainen maailma on: sen pitäisi myös tarjota ainakin osittaisia vastauksia siihen, miksi maailma on sellainen kuin se on. Automatisoituva tutkimus haastaa tämän tieteen perustehtävän. “Koneet” vastaavat yhä enenevässä määrin faktojen tuottamisesta tavoilla, joita emme koneiden käyttäjinä enää kykene ymmärtämään.

Lue lisää →

Generatiivinen tekoäly ja tutkimusaineistojen analyysin etiikka

Ei kommentteja

Generatiivinen tekoäly on tutkijalle houkutteleva työkalu. Sen käyttö aineiston analyysissa sisältää kuitenkin tutkimuseettisiä sudenkuoppia: pystyykö tutkija selittämään, miten analyysi on tehty? Kykeneekö arvioija arvioimaan prosessin luotettavuutta? Tiedämmekö, mitä aineistolle tapahtuu, kun sen syöttää tekoälysovellukseen?

Määritelmästä riippuen tekoälypohjaisia menetelmiä on käytetty tutkimusaineistojen analysoinnissa jo pitkään. Erilaisia koneoppimismenetelmiä on hyödynnetty numeerisen aineiston ja tekstimassan analysoinnissa. Tietyssä mielessä myös perinteisemmät tilastomenetelmät kuten regressioanalyysi tai dimensionaalisuuden analysointimenetelmät ovat vähintäänkin koneoppimisen serkkuja.

Aiemmin käytetyt työvälineet ovat kuitenkin olleet tyypillisesti niin sanotun kapean tekoälyn työvälineitä. Ne ovat siis työkaluja, jotka toteuttavat tietyn, niille määrätyn tehtävän. Uudemmat tekoälyn sovellukset ovat niihin verrattuna lähempänä niin sanottua yleistä tai laajaa tekoälyä, joka pystyy toimimaan erilaisissa konteksteissa ja ratkaisemaan erilaisia ongelmia.

Lue lisää →

Avoimuuden imperatiivi ja koronajohtamisen syyt

6 kommenttia

Olemme pohtineet uudenlaista, viime kädessä etiikkaviestintään nojaavaa, eettisesti kestävää johtamismallia erilaisiin kriisitilanteisiin. Sen lähtökohtana on imperatiivi:

Tee johtajana päätöksesi aina vain sellaisista syistä, jotka osaat ja voit kertoa selvästi ja avoimesti kaikille päätöksen vaikutuspiiriin kuuluville!

Imperatiivi vaatii tietoisuutta ja rehellisyyttä päätöksenteon todellisista syistä. Sen sanamuodoissa on paljon sellaista, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Päätöksillä on syitä ja perusteluita. Tehtyjen valintojen oikeellisuus liitetään useimmiten niiden perusteluihin ja näiden laatuun. Syitä – niitä tekijöitä, joiden seuraus päätös on – pidetään monesti toissijaisina.

Imperatiivissa termi ”syy” kuitenkin kattaa sekä seurausten aiheuttajat (syyt) että niiden oikeuttajat (perustelut). Tärkeiden julkisten päätösten syitä ovat melkein aina myös nälkä, jano, unenpuute, neuvottelukumppanien ärsyttävyys ja mediareaktioiden pelko. Ne eivät ole hyviä perusteita päätöksille, ja siksi niiden vaikutukset pitäisi tunnistaa ja niitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan minimoida.

Lue lisää →

Konepomo vailla etiikkaa?

31 kommenttia

Huhtikuussa verrattain vähälle huomiolle jäi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu, jonka mukaan luottolaitos oli tehnyt luoton myöntämistä koskevan päätöksen yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Lautakunnan mukaan luottopäätöksen perusteena oli ollut henkilöön liittyviä kiellettyjä syrjintäperusteita kuten sukupuoli, äidinkieli, ikä ja asuinalue. Lautakunta kielsi luottolaitosta jatkamaan yhdenvertaisuuslain vastaista menettelyään ja asetti sille 100 000 euron uhkasakon

Luottopäätöksen oli tehnyt automatisoitu tekoäly. Kyseessä on yksi ensimmäisistä tekoälyn toimintaa koskevista viranomaisratkaisuista Suomessa.

Lainanhakua koskeva ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, millä tavoin tekoälyä käytetään ja siihen luotetaan automatisoidussa päätöksenteossa. Lainapäätös on jo nyt usein koneen, ei ihmisen tekemä.

Tekoälyn ongelmista tapaus taas on huono esimerkki. Lainanhakijat oli pisteytetty ilmeisen kestämättömin perustein – ja vieläpä niin, että kestämättömät perusteet olivat myös hakijalle nähtävillä. Tekoälyn tekemien ratkaisujen kohdalla ongelmat eivät yleensä ole näin ilmeisiä. Lue lisää →

Tekoäly ja tunteet

53 kommenttia

Jos tekoäly on uusi sähkö, kuka takaa, ettei se tule kynsille? Algoritmit ohjaavat sitä, mikä ennen oli ihmisten tekemien valintojen piirissä: autoja, mediasisältöjä, rahaliikennettä, laitteistoja, tuotantokoneistoja ja robotteja.

Valtava kiinnostus tekoälyyn on onneksi poikinut keskustelua riskeistä ja eettisistä ongelmista. Silti tekoälyn etiikan pohdinnassa ollaan vasta alkutekijöissä.

Nyt keskustellaan esimerkiksi robottiauton toiminnasta vaikeissa valintatilanteissa. Pitäisikö robottiauton törmätä kahteen jalankulkijaan vai kääntää ohjausta ja osua vain yhteen kadun toisella puolella (esim. Kalra & Paddock 2016)?

Ongelma on kuitenkin vaikea lähinnä siksi, että emme osaisi vastata siihen silloinkaan, jos itse istuisimme ratin takana. Emme yksinkertaisesti osaa kertoa tekoälylle, miten sen tulisi toimia.

Paljon merkittävämpi tekoälyn etiikan haaste on sen lisääntyvässä kyvyssä oppia. Tekoäly kykenee kehittämään uusia sääntöjä, joiden mukaan toimimalla se pyrkii sille annettuun päämäärään, tai keksimään itselleen aivan uusia päämääriä. Lue lisää →

Blogi voi olla sekä kaupallinen että aito

6 kommenttia

Blogeilla on perinteiseen mediaan verrattuna kaksi vahvuutta. Yksi on niiden nopea reaktiokyky ja lähes olematon julkaisuviive.

Toinen vahvuus on se, että bloggaajat mielletään suosittuudestaankin huolimatta helposti lähestyttäviksi, todellisiksi ihmisiksi. Blogeja pidetään rehellisenä ja epäkaupallisena. Lukijat luottavat siihen, että blogin sisältö on aitoa: se on harmoniassa bloggaajan todellisen persoonan ja mielipiteiden kanssa.

2010-luvun loppuun tultaessa yritysten markkinointiosastot ja pr-toimistot heräsivät blogien suosion kasvuun. Blogeista kehkeytyi uusi mainospaikka, ikkuna kuluttajien koteihin. Bloggaamisesta tuli liiketoimintaa.

Myös perinteinen media pyrkii käyttämään blogeja ja näiden ympärille muodostunutta yhteisöllisyyttä hyväksi enemmän. Lehtien verkkosivuilla on saman aihealueen blogeja, joita ylläpitävät toimittajat tai – kuten muoti- ja lifestyle-medioiden tapauksessa – entuudestaan tunnetut, mediaan kiinnitetyt bloggaajat.

Kuinka blogien suosion perustana oleva avoimuus, aitous ja rehellisyys toteutuvat, kun harrastustoiminnasta siirrytään liiketoimintaan? Lue lisää →