Facebook-kerronta ja kokemuksen syöverit

Ei kommentteja

Muutaman vuoden takainen Facebook-kaverini päivitysten sarja kuvasi tilannetta noin kahden tunnin välein seuraavasti:

Gaah. Maanantai. Kahvia!

 

Alkoi tämäkin viikko jyrkällä alamäellä. ”Antaa mennä, kun on alamäki taas.” Wiuuuuuuuuuuu. Toivottavasti vastarinteellä ei seisoskele ketään.

 

Ei mar, kai sitä opettaa täytyy, vaikka mieluiten sanoisi soromnoo ja painuisi pehkuihin. Pitäkää tunkkinne.

 

Ja juuri kun luulin, ettei viikko voi enää huonommin alkaa ☹ [linkki uutiseen: “Matula eläkkeelle – 30 vuotta Kahden keikkaa riitti”]

 

Taas yksi päivä vähemmän matkalla ennenaikaiseen hautaan.

 

tuli sitten eilen illalla nuhaan – toista kertaa tänä syksynä ☹ Että tämmöinen tapaus, ja juuri kuumeisimpaan opetusputkeen.

 

Vastaanottoaikani alkoi. Nyt voi olla varsin varma siitä, ettei kukaan häiritse, ja saa keskittyä olennaiseen.

 

ZZZ – hän nukkuu. Ei ihan mutta melkein. Kohta pitämään harjoituksia; onneksi ovat semmoisia, että jätän lapset harjoittelemaan ja menen itse kaffelle.

 

ei onneksi ole ongelmissaan yksin: [FB-kaverin nimi]kin on kuluttanut päivänsä voivottelemalla vessapaperia, jonka kerrokset eivät mene kohdakkoin.

 

Hullu maailma.

 

*Niisk*

Tykkäyksiä ja kommentteja näihin päivityksiin ei valtavasti satanut, mutta niitä tämä aktiivinen arkipäivän päivittäjä tuskin kalastelikaan. Facebookissa voi nimittäin tehdä taidetta myös hiljaisuudesta ja tapahtumattomuudesta. Lue lisää →

Somepäivitykset ja kerrottavuuden rajat

Ei kommentteja

Näin päivitti tammikuisena aamupäivänä Facebook-kaverini (joka myöhemmin antoi minulle luvan käyttää päivityksiään tutkimustarkoituksiin):

Mietin tässä, että mistähän sitä vois vetäistä oikein ärsyttävän päivityksen. Lapsilla ei just nyt voi kehuskella. Mieskin nukahti uudestaan eikä se ees ole naamakirjassa, jotta sille vois rakkautta tunnustaa ja muutenhan se on toki täysin turhaa. Itte en ole saanut vaatteita päälleni, ruokaa en viittis laittaa, aktiivisuusranneke ei oikein näytä juuri mitään askeleita. Luettelenpa tässä nyt sitten näköjään asioita ja täytän fiidiä ei niin sitten millään tärkeällä asialla, mutta kun nää sormet ei pysähdy ja siis kun mulla on tää huomiohakuisuus.

Facebook ja muut reaaliaikaiseen arkipäivän raportointiin perustuvat sosiaalisen median kanavat muuttavat radikaalisti käsitystämme oman elämän tarinallistamisesta. Mikä on jaettavaa somessa harvemmin on kerrottavaa kasvokkain. Lue lisää →

Rehtorin päätös professorin etiikasta

6 kommenttia

Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen on päättänyt, että professori Tapio Puolimatkan tapa käyttää lähteitään Eduskunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa on ollut hyvän tieteellisen käytännön mukaista.

Esiselvityksen kohteena oli epäily siitä, että Puolimatka olisi avioliittolakia koskevassa asiantuntijalausunnossaan syyllistynyt lähteiden ja tutkimuksen vääristelyyn ja valikointiin. Lue lisää →

Etiikan kiusaukset

1 kommentti

”Varmin tapa päästä kiusauksesta on langeta siihen välittömästi.”

Oscar Wilden ilkikurinen lause on harmillisen tosi. Lankeemus jättää tyhjän olon. Langennut ihmettelee, kuinka viettelys saattoi olla niin suuri ja saavutettu tyydytys niin vähäinen.

Kiusaus, johon sekä yllytyksestä että omaa typeryyttäni usein sorrun, on mielipide. Otan kärkkäästi kantaa turhanpäiväisiin asioihin.

Rakentakoot guggenheiminsa tai olkoot rakentamatta! Mitä väliä sillä on, kun toisaalla vallanhimon sokaisemat raivopäät tappavat suruttomasti kenet tahansa, joka eteen sattuu, tai polttavat ja hautaavat ihmisiä elävältä. Lue lisää →

Tuettu tutkimus – huono tutkimus?

14 kommenttia

Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa oluen hivenainepitoisuuksien havaittiin olevan vertailukelpoisia kaupallisten palautusjuomien pitoisuuksiin..

Yle uutisoi pian, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Heli Reinivuo suhtautuu epäilevästi graduun. Hieman myöhemmin Yle teki jutun graduntekijän Panimoliitolta saamasta rahoituksesta.

Tutkimuksen rahoittajiin ja niiden intresseihin tulee kiinnittää huomiota. Pelkkä tilisiirto ei silti tee tutkimuksesta vääristynyttä, huonoa tai muuten epäkelpoa lähdettä. Rahoituksen vaikutusta pitäisi arvioida tutkimuksen sisällöstä käsin. Tämä taas edellyttäisi tutkimukseen perehtymistä ja tieteenalan menetelmien ja sisältöjen tuntemista. Lue lisää →

Silmät auki sanoille

8 kommenttia

Ylen A-illassa 10.2.2015 käsiteltiin kehitysvammaisten ihmisten asemaa. Yleisöltä kysyttiin, onko kehitysvammaisella “oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa?”

Kysymys sisältää oletuksen, että näitä oikeuksia ei kenties tietyllä ihmisryhmällä olisi.

Sanoja ja puhetapoja on helppo omaksua sokeasti. Journalistinen kielenkäyttö on mitallisesti rajallista ja suosii iskeviä ilmauksia, jollaisia poliitikot ja erilaiset eturyhmät keksivät ja käyttävät saadakseen äänensä kuuluviin mediassa.

Miljoonien finanssitoimijoiden ennakoimatonta käytöstä kutsutaan ”markkinavoimiksi”, massairtisanomisia ”yhteistoimintaneuvotteluiksi” ja taloudellista tappiota ”negatiiviseksi tuottavuuskehitykseksi” – myös journalismissa. Lue lisää →

Blogien etiikka ja sääntely Ruotsissa

6 kommenttia

Länsinaapurimme lahden toisella puolella on aina askeleen tai kaksi edellä. Näin on myös bloggaajien ansioiden kohdalla: suosituimmat ruotsalaiset bloggaajat tienaavat useita miljoonia kruunuja vuodessa eli reippaasti yli sata tuhatta euroa.

Esimerkiksi Kenzas-blogia pitävä 23-vuotias Kenza Zouiten tienasi vuoden aikana viisi miljoonaa kruunua perustamansa Kenza Zouiten Ab -yrityksen kautta.

Ruotsissa bloggaaminen on ollut bisnestä jo vuosia ja se näkyy. Ruotsalaiset huippubloggaajat ovat rakentaneet itsestään brändejä, joilla tahkotaan rahaa. Bloggaajan nimellä myydään vaatteita, hajuvesia  ja aikakauslehtiä – ja bloggaajat näkyvät ja kuuluvat vierailijoina tv-ohjelmissa, radiossa ja lehtien palstoilla. Lue lisää →

Professorin etiikka ja avioliittolaki

52 kommenttia

Suomessa tutkimusetiikka harvemmin herättää intohimoja. Selvityksiä tutkimuseettisistä epäilyistä suoritetaan harvoin. Niissäkin helpoimmin esiin tulevat selvät plagiaatit, joissa toisen tekstiä, havaintoja tai johtopäätöksiä on kopioitu ilman asianmukaista viitettä.

Kokeneet tutkijat harvemmin sortuvat helposti osoitettaviin tutkimusetiikan rikkomuksiin.

Siksi onkin harvinaisen mielenkiintoista, kun huomattava tutkimuseettinen epäily nousee professoritasoisen tutkijan kohdalla.

Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka antoi Suomen Eduskunnalle tasa-arvoista avioliittolakia koskevan asiantuntijalausunnon (Puolimatka 2014). Lausunnossa Puolimatka väittää tutkimukseen vedoten kahden biologisen (ja eri sukupuolta olevan) vanhemman perheen olevan lapselle ihanteellinen kasvuympäristö.

Lue lisää →