Kovat ajat koettelevat vuoropuhelun etiikkaa

Taloudellisen niukkuuden aikana myös keskustelukulttuuri vaikuttaa köyhtyneen. Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vaihtoehtojen puntaroinnin ovat korvanneet johtajien ja asiantuntijoiden synkät monologit, joilla perustellaan jo tehtyjen päätösten välttämättömyyttä. Yhteistoimintaneuvotteluilla tarkoitetaan ensisijaisesti lomautuksia ja irtisanomisia.

Rakentavia ehdotuksia ja ideoita ei uskalleta esittää lannistumisen ilmapiirissä. Turhautuminen purkautuu nettikeskustelujen aggressiiviseen huuteluun. Varsinaisesta aiheesta eksytään vain kauemmas väittelemällä siitä, kenen syytä keskustelun heikko taso on.

Työmarkkinaosapuolten kesken ei päästä edes sopimukseen siitä, mistä keskustellaan, kun ensimmäiset uhkaukset on jo esitetty. Maahanmuuttokeskustelu juuttuu väittelyyn rasismin ja maahanmuuttokriittisyyden käsitteistä.

Syyttelyn sijasta rakentavat ehdotukset ovat tarpeen. Ehdotamme, että parempi keskustelukulttuuri on aitoa vuoropuhelua. Aidon vuoropuhelun ensimmäinen edellytys on jaettu ongelma. Ilman sitä keskustelu on pelkkää omien kantojen huutelua. Aidon vuoropuhelun tarkoitus ei ole keskustelun “voittaminen”. Jos sen tuloksena syntyy onnistunut ratkaisu, jokainen selviää voittajana. Lue lisää

Luokkaretki umpioon

Sosiaalisen median luoma tietolähteiden pluralismi mahdollistaa yhä monipuolisemman käsityksen maailmasta ja omien ennakkoluulojen murtumisen. Toisaalta se merkitsee usein myös ihmisten pysymistä yhä voimakkaammin omalla mukavuusalueellaan samanmielisten kanssa.

Jürgen Habermasin teorian mukaan yhteiskunta on ihanteellisesti julkisuuden kehä, jossa yksilöt ja ryhmät kokoontuvat keskustelemaan ja argumentoimaan tavoitteenaan yhteinen mielipide, konsensus. Sen areenana ovat modernina aikana toimineet valtavirtamediat.

Habermas katsoo julkisuuden kehän murtuvan, kun neuvottelut siirtyvät suljettujen ovien taakse ja julkisuudessa nähdään vain PR-versiot päätöksistä. Todellista valtaa käytetään ja kamppailua siitä käydään jossain muualla kuin julkisuuden kehällä.

Uudenlainen riski julkisuuden kehälle on kuitenkin tiedonvälityksen siirtymisen yhä voimakkaammin sosiaalisen median varaan pois koko kansakunnan tavoittavasta perinteisestä massamediasta. Lue lisää

Blogi voi olla sekä kaupallinen että aito

Blogeilla on perinteiseen mediaan verrattuna kaksi vahvuutta. Yksi on niiden nopea reaktiokyky ja lähes olematon julkaisuviive.

Toinen vahvuus on se, että bloggaajat mielletään suosittuudestaankin huolimatta helposti lähestyttäviksi, todellisiksi ihmisiksi. Blogeja pidetään rehellisenä ja epäkaupallisena. Lukijat luottavat siihen, että blogin sisältö on aitoa: se on harmoniassa bloggaajan todellisen persoonan ja mielipiteiden kanssa.

2010-luvun loppuun tultaessa yritysten markkinointiosastot ja pr-toimistot heräsivät blogien suosion kasvuun. Blogeista kehkeytyi uusi mainospaikka, ikkuna kuluttajien koteihin. Bloggaamisesta tuli liiketoimintaa.

Myös perinteinen media pyrkii käyttämään blogeja ja näiden ympärille muodostunutta yhteisöllisyyttä hyväksi enemmän. Lehtien verkkosivuilla on saman aihealueen blogeja, joita ylläpitävät toimittajat tai – kuten muoti- ja lifestyle-medioiden tapauksessa – entuudestaan tunnetut, mediaan kiinnitetyt bloggaajat.

Kuinka blogien suosion perustana oleva avoimuus, aitous ja rehellisyys toteutuvat, kun harrastustoiminnasta siirrytään liiketoimintaan? Lue lisää

Facebook-kerronta ja kokemuksen syöverit

Muutaman vuoden takainen Facebook-kaverini päivitysten sarja kuvasi tilannetta noin kahden tunnin välein seuraavasti:

Gaah. Maanantai. Kahvia!

 

Alkoi tämäkin viikko jyrkällä alamäellä. ”Antaa mennä, kun on alamäki taas.” Wiuuuuuuuuuuu. Toivottavasti vastarinteellä ei seisoskele ketään.

 

Ei mar, kai sitä opettaa täytyy, vaikka mieluiten sanoisi soromnoo ja painuisi pehkuihin. Pitäkää tunkkinne.

 

Ja juuri kun luulin, ettei viikko voi enää huonommin alkaa ☹ [linkki uutiseen: “Matula eläkkeelle – 30 vuotta Kahden keikkaa riitti”]

 

Taas yksi päivä vähemmän matkalla ennenaikaiseen hautaan.

 

tuli sitten eilen illalla nuhaan – toista kertaa tänä syksynä ☹ Että tämmöinen tapaus, ja juuri kuumeisimpaan opetusputkeen.

 

Vastaanottoaikani alkoi. Nyt voi olla varsin varma siitä, ettei kukaan häiritse, ja saa keskittyä olennaiseen.

 

ZZZ – hän nukkuu. Ei ihan mutta melkein. Kohta pitämään harjoituksia; onneksi ovat semmoisia, että jätän lapset harjoittelemaan ja menen itse kaffelle.

 

ei onneksi ole ongelmissaan yksin: [FB-kaverin nimi]kin on kuluttanut päivänsä voivottelemalla vessapaperia, jonka kerrokset eivät mene kohdakkoin.

 

Hullu maailma.

 

*Niisk*

Tykkäyksiä ja kommentteja näihin päivityksiin ei valtavasti satanut, mutta niitä tämä aktiivinen arkipäivän päivittäjä tuskin kalastelikaan. Facebookissa voi nimittäin tehdä taidetta myös hiljaisuudesta ja tapahtumattomuudesta. Lue lisää

Somepäivitykset ja kerrottavuuden rajat

Näin päivitti tammikuisena aamupäivänä Facebook-kaverini (joka myöhemmin antoi minulle luvan käyttää päivityksiään tutkimustarkoituksiin):

Mietin tässä, että mistähän sitä vois vetäistä oikein ärsyttävän päivityksen. Lapsilla ei just nyt voi kehuskella. Mieskin nukahti uudestaan eikä se ees ole naamakirjassa, jotta sille vois rakkautta tunnustaa ja muutenhan se on toki täysin turhaa. Itte en ole saanut vaatteita päälleni, ruokaa en viittis laittaa, aktiivisuusranneke ei oikein näytä juuri mitään askeleita. Luettelenpa tässä nyt sitten näköjään asioita ja täytän fiidiä ei niin sitten millään tärkeällä asialla, mutta kun nää sormet ei pysähdy ja siis kun mulla on tää huomiohakuisuus.

Facebook ja muut reaaliaikaiseen arkipäivän raportointiin perustuvat sosiaalisen median kanavat muuttavat radikaalisti käsitystämme oman elämän tarinallistamisesta. Mikä on jaettavaa somessa harvemmin on kerrottavaa kasvokkain. Lue lisää

Rehtorin päätös professorin etiikasta

Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen on päättänyt, että professori Tapio Puolimatkan tapa käyttää lähteitään Eduskunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa on ollut hyvän tieteellisen käytännön mukaista.

Esiselvityksen kohteena oli epäily siitä, että Puolimatka olisi avioliittolakia koskevassa asiantuntijalausunnossaan syyllistynyt lähteiden ja tutkimuksen vääristelyyn ja valikointiin. Lue lisää

Etiikan kiusaukset

”Varmin tapa päästä kiusauksesta on langeta siihen välittömästi.”

Oscar Wilden ilkikurinen lause on harmillisen tosi. Lankeemus jättää tyhjän olon. Langennut ihmettelee, kuinka viettelys saattoi olla niin suuri ja saavutettu tyydytys niin vähäinen.

Kiusaus, johon sekä yllytyksestä että omaa typeryyttäni usein sorrun, on mielipide. Otan kärkkäästi kantaa turhanpäiväisiin asioihin.

Rakentakoot guggenheiminsa tai olkoot rakentamatta! Mitä väliä sillä on, kun toisaalla vallanhimon sokaisemat raivopäät tappavat suruttomasti kenet tahansa, joka eteen sattuu, tai polttavat ja hautaavat ihmisiä elävältä. Lue lisää

Tuettu tutkimus – huono tutkimus?

Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa oluen hivenainepitoisuuksien havaittiin olevan vertailukelpoisia kaupallisten palautusjuomien pitoisuuksiin..

Yle uutisoi pian, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Heli Reinivuo suhtautuu epäilevästi graduun. Hieman myöhemmin Yle teki jutun graduntekijän Panimoliitolta saamasta rahoituksesta.

Tutkimuksen rahoittajiin ja niiden intresseihin tulee kiinnittää huomiota. Pelkkä tilisiirto ei silti tee tutkimuksesta vääristynyttä, huonoa tai muuten epäkelpoa lähdettä. Rahoituksen vaikutusta pitäisi arvioida tutkimuksen sisällöstä käsin. Tämä taas edellyttäisi tutkimukseen perehtymistä ja tieteenalan menetelmien ja sisältöjen tuntemista. Lue lisää