Mitä somesta on lupa poimia?

32 kommenttia

Sosiaalinen media on hyvä ja monipuolinen alusta tutkimusaineiston keruuseen. Yleisimpiä tapoja on kaksi. Tutkittavia rekrytoidaan usein  julkaisemalla tiedote tai kutsu tutkimukseen yhdellä tai useammalla sosiaalisen median monista kanavista. Joskus taas tutkimusaineisto koostuu sosiaalisessa mediassa tuotetusta materiaalista, kuten esimerkiksi blogikirjoituksista sekä kommenteista tai keskustelupalstan sisällöistä.

Sosiaalisen median käyttö tutkimusaineiston keruussa on yleistynyt nopeasti. Tästä huolimatta siihen liittyvien tutkimuseettisten näkökohtien arviointi on osoittautunut haasteelliseksi osittain vähäisen kokemuksen, ympäristöjen nopean kehityksen sekä internet-tutkimukseen liittyvien eettisten kysymysten monitahoisuuden vuoksi. Aiheeseen liittyvä kirjallisuuden määrä on vähäinen, eikä se sisällä ns. valmiita ratkaisuja. Lue lisää →

Miksi journalismin etiikka ei näy?

22 kommenttia

Henrik Rydenfelt kritisoi viime viikolla journalismia siitä, että se ei keskity riittävästi arvokysymyksiin julkaisemiensa faktojen takana eikä tuo esiin omia eettisiä sitoumuksiaan. Tältä pohjalta hän kysyi provosoivasti, puuttuuko journalismista etiikka.

Ei journalismilta etiikkaa puutu, pikemminkin päinvastoin.

Etiikan kasvavasta merkityksestä journalismissa kertoo jo itsesäätelyn kehitys. Journalistin ohjeita muokattiin pitkään noin kerran vuosikymmenessä. Viimeisen 12 vuoden aikana päivityksiä sääntöihin on tehty jo kolme kertaa. Toimittajat joutuvat muuttuvissa nykyoloissa miettimään päivittäisessä työssään eettisiä kysymyksiä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Olen myös tutkinut journalistien ammattiarvoja. Olen huomannut, että journalistien tulkinnat aiheisiinsa liittyvistä arvokysymyksistä ovat aiempaa moninaisempia (ks. esim. Pöyhtäri, Väliverronen & Ahva 2016).

Kuitenkin Rydenfelt on kritiikissään aivan oikeassa. Journalistien pohdiskelu ei näy julkisuudessa, eivätkä journalistit ole järin halukkaita arvioimaan muidenkaan eettisiä vakaumuksia. Mistä se johtuu? Lue lisää →

Kun populisti vie ja media vikisee

138 kommenttia

Laura Huhtasaarella (ps) on poikkeuksellinen mahdollisuus nousta presidentti Sauli Niinistön haastajaksi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Näin tapahtuu, jos Suomessa käy kuten muualla. Sekä Yhdysvaltain että Ranskan presidentinvaaleissa populistiset liikkeet nousivat politiikan keskiöön pelaamalla lehdistöä ja sosiaalista mediaa. Miten tässä onnistuttiin? Lue lisää →

Aito journalismi on totuudenmukaista

9 kommenttia

Internetin ja somen odotettiin edistävän sananvapautta ja avaavan väylän erilaisille kokemuksille todellisuudesta. Laatujournalismin kuului pitää huolta varsinaisen tiedon totuudenmukaisuudesta.

Maailman vaikutusvaltaisimmat presidentit Trump ja Putin muuttavat nyt tietoisesti journalismia ”totuudenjälkeisen ajan” suuntaan. Sitaatteihin kirjoitettu fraasi on omaksuttu läpi länsimaisten medioiden – sitä toistetaan sellaisenaan myös luotettavina pidetyissä parhaissa journalistisissa julkaisuissa.

Myös ”valeuutiset” kuuluvat sekä vallankäyttäjien että totuudenmukaisuuteen sitoutuneiden journalistien sanastoon. Näin maailmankuviin ja siten päätöksiin ja valintoihin vaikutetaan.

Journalistisen vapauden kotimaassa Yhdysvalloissa ”uutisia” esitetään monilla eri tv-kanavilla ja lehdissä toisinaan päinvastaisin argumentein ja suorastaan päinvastaisina ”totuuksina”. Suuri liittovaltio nauttii onneksi maailman parhaista yliopistoista ja ajattelijoista. Riittääkö demokratiassa, että vain älymystö ymmärtää erottaa totuudet valheista? Vai onko heilläkin vain ”omat totuutensa”? Lue lisää →

Kun presidentti bottia kiitti

17 kommenttia

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomen aikaa Donald Trump lainasi nimellä Nicole Mincey esiintynyttä Twitter-käyttäjää tunnukseltaan @ProTrump45. Trump kiitti Nicolea tämän kannustuksesta.

Trumpin kiitokset saivat sosiaalisen median käyttäjät selvittämään, kuka afrikkalais-amerikkalaisena, Trumpin fanituotteita kauppaavana nuorena naisyrittäjänä esiintyvä Nicole oikeastaan on.

Alle tunnissa oli esitetty jo ensimmäiset epäilyt siitä, että presidentin kiitosten kohdetta ei todellisen ole olemassakaan. Äkkiä ilmeni, että “Nicolen” profiilikuva oli muokattu versio kuvapalvelun myyntikuvasta. Samannimistä, kuvaukseen sopivaa henkilöä ei luotettavista lähteistä löytynyt. Lue lisää →

Miehet synnyttävät jo

20 kommenttia

Pride-viikko on jälleen virittänyt aiheellisen keskustelun, joka koskee lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Maaliskuuhun 2017 asti ”translain” ensimmäinen pykälä kuului näin:

Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän:

1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön;

2) on täysi-ikäinen;

3) ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa; ja

4) on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Kohdan kolme vaatimus naimattomuudesta poistettiin translaista tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen yhteydessä. Nyt keskustelua käydään kohdista yksi ja kaksi. Lue lisää →

Ääripäiden kumoaminen ja tolkun harha

37 kommenttia

Kun kirjailija Jyri Paretskoi julkaisi Iisalmen sanomissa ”Tolkun ihmiset”, tuli sanaparista lähes välittömästi meemi. Sen leviämistä edisti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö virallisella Facebook-sivullaan:

Screen Shot 2017-04-06 at 22.34.07

Paretskoin kritiikin ytimessä oli väite, jonka mukaan maahanmuuttokysymykset jakavat kansamme kahtia. ”Se on vale. Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset.”

Memetiikan mukaan kulttuuriset yksiköt kopioituvat. Toisin kuin geenien, meemien menestys ei riipu niiden hyödyllisyydestä edes pitkällä aikavälillä. Meemit, jotka kopioivat itseään tehokkaimmin, menestyvät parhaiten.

Tolkun ihmisistä ja kahdesta ääripäästä on tullut meemejä, joiden merkitys oli alun perinkin hämärä. Niitä on viime aikoina valjastettu ideologisiin tarkoituksiin hallituksen tilaamia selvityksiä myöten. Mikä käsitteissä on vialla? Lue lisää →