Tag Archives: totuus

Suo, kuokka ja vaihtoehtoiset faktat

Bioenergia ry:n turpeen polttamisen lisäämistä ajava Turveinfo-kampanja on ollut jo viikkoja vilkkaan kriittisen keskustelun aiheena.

Tutkijoiden mukaan kampanja vääristelee soiden käyttöastetta, vähättelee turvetuotannon vaikutusta vesistöihin ja liioittelee turpeen rahallista arvoa. Sosiaalisessa mediassa kampanjan ulko- ja printtimainosten kuvitus, tehokeinot ja sanavalinnat ovat ärsyttäneet.

Mainoksissa Suomi-neito kuvataan tyhmänä aasina, joka ei käytä turverikkauksiaan vanhusten hoitamiseen vaan ruokkii energiaa hankkimalla karhuna kuvattua Venäjää.

Joukahaisen kyydissä

Sekä Bioenergia että markkinointitoimisto yrittävät kääntää tilanteen onnistumiseksi: kampanjan tarkoitus oli herättää keskustelua, ja nyt sitä on syntynyt.

Mutta keskustelua vain ei käydä itse asiasta – kuten turpeen polttamisesta ja soiden suojelusta. Sitä käydään itse kampanjasta ja sen toteuttajista.

Miksi turvekampanja lauloi itsensä suohon? Lue lisää

Rasismi nykypolitiikassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilta kysyttiin vuonna 2013 BBC:n HardTalk -ohjelmassa, esiintyykö hänen puolueessaan rasismia. Soini vastasi:

”Ei, olen katolilainen kristitty, määritelmän mukaan en voi olla rasisti. En vihaa ketään, Perussuomalaiset eivät vihaa ketään.”

Soini myönsi, että puolueessa on ollut ylilyöntejä, mutta hän ei voi olla henkilökohtaisesti vastuussa kaikista kansanedustajista. Teuvo Hakkaraisesta kysyttäessä Soini vastasi, ettei Hakkarainen ole sanonut olevansa rasisti eikä Soini usko hänen olevan rasisti.

Kestävätkö väitteet kriittisen tarkastelun? Esitin aiemmassa kirjoituksessa kuusiportaisen rasismin hälytysjärjestelmän. Rasismi on pesinyt suomalaiseen politiikkaan, ja sitä löytyy monista puolueista. Eriasteista rasismia voidaan tarkastella esimerkkien avulla. Lue lisää

Brexit ja ylimääräytyminen

Ylimääräytymisen käsitettä käytti ensimmäisenä Sigmund Freud teoksessaan Unien tulkinta (1900). Käsitteellä hän viittasi unissa esiintyvien tapahtumien moninaisiin syihin, mahdottomuuteen palauttaa ne tiettyihin kokemuksiin tai yksittäisiin impulsseihin. Esimerkiksi kuolleen läheisen kohtaaminen unessa on ylimääräytynyt, jos se on samanaikaisesti useiden prosessien kuten halujen, toiveiden, pelkojen ja traumojen tulosta.

Yhteiskuntafilosofisessa kirjallisuudessa ylimääräytymistä käytetään silloin tällöin kuvaamaan populismille ominaista piirrettä saada käyttövoimansa useista kilpailevista, usein ristiriitaisista lähteistä.

Populistinen liike voi esimerkiksi vastata yhtä aikaa ”vahvan johtajan” kaipuuseen sekä vaatia vallan palauttamista takaisin kansalle. Se voi esiintyä unohdetun köyhän puolestapuhujana ja samanaikaisesti kurittaa tätä ”yhteisten talkoiden” varjolla.

Tässä on populismin voima: se ei pyri ratkaisemaan yhteiskunnallisten voimien tai intressien ristiriitoja vaan käyttää niitä häpeilemättä hyväkseen. Lue lisää

Mistä tunnistat epämedian?

Jokaisessa mediassa tehdään virheitä, jätetään kertomatta merkityksellisiä asioita ja aika ajoin annetaan tapahtumista yksipuolinen kuva. Journalistikaan ei ole täysin neutraali tai vapaa intresseistä (ks. Lehtinen 2014).

Mikä sitten erottaa nettiin viime aikoina ilmestyneet epämediat luotettavasta mediasta? Erittelen seuraavassa kolme tekijää. 

Pyrkimys totuuteen – vai aivan muuhun?

Jo Platonin esittämän tiedon määritelmän mukaan tieto on oikeutettu ja tosi uskomus. Tieto on aina totta: se pitää paikkansa. Tieto ei ole tietoa onnekkaan sattuman vuoksi, vaan sille on esitettävissä oikeutus, perustelu.

Totuus mielletään yleensä esitetyn väitteen ja asiantilojen vastaavuudeksi: totta on kertoa asiat niin kuin ne ovat, kuten Aristoteles jo väitti. Mutta miten tiedämme, mikä on totta?

Ei ole olemassa ”totuusskooppia”, laitetta, joka kertoisi asioiden todellisen laidan nappia painamalla. Lue lisää

Some toimii sittenkin

Vuoden 2016 alussa laman poteroihin kaivautuneilla suomalaisilla on Nuorten Leijonien MM-kullan lisäksi toinenkin syy iloon.

Sosiaalinen media ei olekaan rikki.

Viime vuonna some täyttyi niin äärimmilleen vihapuheesta, että sitä roiskui myös netin ulkopuolelle uhkailuina, herjauksina ja jopa väkivallantekoina. Myös yrityksille ja yhteisöille some alkoi näyttäytyä vesikauhuisena rakkina, jonka raivo voi ryöpsähtää pienimmästäkin virheestä. Hetken vaikutti, että somesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Viimeisimmät ilmiöt kuitenkin osoittavat, että sosiaalisessa mediassa on mahdollista edistää yhteiskunnallista keskustelua sekä jakaa tietoa ja kokemuksia vastuullisesti. Lue lisää

Ostatko terroristin maailmankuvan?

Pariisin terrori-iskujen jälkeen media toistelee, että terrori-iskujen tarkoitus on kylvää pelkoa.

Mutta mitä terroristi hyötyy siitä, että pelkäämme?

Pelolla on merkitystä vain, kun se muuttuu sanoiksi ja teoiksi: rasistiseksi puheeksi, syrjinnäksi, väkivallaksi.

Silloin terroristit ovat saavuttaneet tavoitteensa: heidän maailmankuvansa on piirtynyt mieliimme. Siinä kuvassa maailmaan jakautuu kahteen leiriin: meihin ja heihin, hyvään ja pahaan. Jokainen kuuluu jompaankumpaan leireistä: ne, jotka eivät ole meidän puolellamme, ovat meitä vastaan.

Pariisin terrori-iskut ovat mainos maailmankatsomukselle – mainos, jonka hinta on tuoreimpien tietojen mukaan 128 ihmishenkeä. Lue lisää

Totta tai ei, näin me sen koimme

Kun Enkeli-Elisan tarina alkoi vähitellen paljastua huijaukseksi, kiusatun muistolle omistetun Facebook-tukiryhmän ylläpitäjä Kim kuittasi huhut näin:

“Elisan tapaus on tosi, mutta vaikkei olisikaan niin nuoret tekevät itsemurhia koulukiusaamisen takia joka tapauksessa.” (HS Kuukausiliite 20.3.2013)

Kirjailija Minttu Vettenterän fabuloima tragedia ja sen hahmot – Elisa ja hänen surun murtamat vanhempansa – ovat siis jollain syvemmällä, emotionaalisella tasolla totta. Rahankeruukampanja ja kirjamyynti olisivat kaiketi voineet jatkua. Elisaa ei ollutkaan, silti kaikkien maailman kiusattujen puolesta tuntuu pahalta.

Tilastoista ei saa tarinaa, jos kertomusmuodon edellyttämä kokeva yksilö puuttuu (ks. Caracciolo 2013). Sellaisen voi siis kai tekaista? Lue lisää

Tuettu tutkimus – huono tutkimus?

Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa oluen hivenainepitoisuuksien havaittiin olevan vertailukelpoisia kaupallisten palautusjuomien pitoisuuksiin..

Yle uutisoi pian, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Heli Reinivuo suhtautuu epäilevästi graduun. Hieman myöhemmin Yle teki jutun graduntekijän Panimoliitolta saamasta rahoituksesta.

Tutkimuksen rahoittajiin ja niiden intresseihin tulee kiinnittää huomiota. Pelkkä tilisiirto ei silti tee tutkimuksesta vääristynyttä, huonoa tai muuten epäkelpoa lähdettä. Rahoituksen vaikutusta pitäisi arvioida tutkimuksen sisällöstä käsin. Tämä taas edellyttäisi tutkimukseen perehtymistä ja tieteenalan menetelmien ja sisältöjen tuntemista. Lue lisää