Tag Archives: talous

Miksi vasemmistopopulismi epäonnistui?

9 kommenttia

Monet populistiliikkeet ovat haastaneet valtaapitävät vasemmalta, mutta ne eivät ole pystyneet saamaan aikaan pysyviä muutoksia. Oikeistopopulismin suosio näyttää voimakkaammalta. Mistä tämä johtuu?

Aikaisemmin vasemmistopuolueet tukeutuivat työväenliikkeeseen siinä missä oikeisto kirkkoon ja liike-elämän järjestöihin. Vanhan teollisuusyhteiskunnan hajottua puolueet ja valtaapitävät ovat irtautuneet kansalaisyhteiskunnasta. Ne tukeutuvat pikemminkin valtiobyrokratian, median ja liike-elämän verkostoihin.

Puolueissa on pieni poliittisista broilereista ja mediakonsulteista koostuva ydinryhmä, joka tavoittelee vaalimenestystä mediamainonnalla liike-elämän tarjoaman vaalirahan turvin. Ei ehkä ole ihme, että 1990-luvulla kaikki puolueet asettuivatkin uusliberaalin politiikan taakse.

Vasemmistopopulismi on eri asia kuin nykyiset vasemmistopuolueet. Teoksessaan For A Left Populism (2018) Chantal Mouffe määrittelee vasemmistopopulismin toiminnaksi, jossa eri yhteiskunnallisia kamppailuja yhdistetään retoriikan keinoin yhteisiä vihollisia osoittaen. Vasemmistopopulismi on yritys haastaa eliittikartelleihin nojaava konsensuspolitiikka.

Pystyykö vasemmistopopulismi tuomaan politiikan ja kansalaiset takaisin politiikkaan? Ei: populismin logiikka ajaa ne toistamaan puolueiden mediakeskeisen toimintatavan sekä keskuksesta ja ”säteistä” koostuvan organisaatiomallin.

Lue lisää →

Postin päättymätön tapaus

15 kommenttia

The Financial Times otti kantaa kapitalismin murrokseen keskiviikkona (FT 18.9.2019). Helsingin Sanomat tarttui ohjelmajulistukseen perjantaina haastattelemalla kansallisia asiantuntijoita (HS 20.9.). Molemmat artikkelit nostavat esiin eriarvoisuuden lisääntymisen. Historian esimerkkien valossa eriarvoistumisella on synkät seuraukset.

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdokkaiden yhteiseksi huoleksi nousi yhteiskunnan eriarvoistuminen sekä tavallisiin palkansaajiin, opiskelijoihin ja vanhuksiin kohdistuneet leikkaukset. Syntyneen hallituksen lupauksia parantaa tilannetta alettiin heti kritisoida. Tämä ei ole ihme: esimerkkejä poliittisten juhlapuheiden ja todellisuuden ristiriidasta nousee julkisuuteen koko ajan. 

Suomessa Postin sekavat omistussuhteet ja huonot strategiset päätökset antavat sytykettä polarisaatiolle. Tapaus Posti on räikeä. Postin työntekijöiden palkkoja aiottiin leikata taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi samaan aikaan, kun ylimmälle johdolle oli luvassa muhevat kannustepalkkiot. Kansalaisten oikeustaju joutui koetukselle.

Lue lisää →

Liberalismin kriisi nakertaa objektiivisen journalismin perusteita

32 kommenttia

Vilkas keskustelu liberaalin maailmanjärjestyksen kriisistä on läikkynyt huoleksi journalismin tilasta ja julkisen keskustelun rapautumisesta. Donald Trumpin puheet liberaaleista toimittajista elitistisinä ”kansan vihollisina” kyseenalaistavat journalistien puolueettomuuden ja kiskovat toimittajat osaksi poliittisia kiistoja.

Samaan aikaan esimerkiksi Euroopan komissio kantaa huolta siitä, että tarkoituksellisen sepitteellisillä, verkossa levitettävillä ja taiten kohdennetuilla valeuutisilla sormeillaan demokratiaa.  

Nämä ongelmat limittyvät puheeseen ”totuudenjälkeisestä ajasta”, jossa asiantuntijatiedolla ei ole merkitystä eikä järkiperäinen keskustelu yhteisistä asioista ole mahdollista. Emme keskustele ammattijournalistien meille välittämän, paikkansapitävän tiedon nojalla, vaan tukeutuen tunteilla ja ennakkoluuloilla ratsastaviin vaihtoehtoisiin faktoihin. Journalismi on joutunut puolustuskannalle, ja julkinen keskustelu tuntuu sekavalta ja vaikealta.

Tilannetta ei helpota kansalaisten surkea luottamus perinteiseen mediaan eikä alan perinteisten liiketoimintamallien murros digitaalisessa viestintäympäristössä. Lue lisää →

Investointi tulevaisuuteen

6 kommenttia

Koulutus on investointi tulevaisuuteen, sanotaan. Mutta kuka investoinnista ensisijassa hyötyy?

Se tiedetään, että korkeakaan koulutus ei nykyisin takaa yksittäiselle ihmiselle työtä tai parempaa palkkaa. Väestötasolla koulutus kuitenkin tuottaa vaurautta, vakaita oloja ja hedelmällisen maaperän investoinneille ja innovaatioille.

Yhteiskunnan näkökulmasta koulutus on jo tästä syystä varmatuottoinen sijoitus. Korkeasti koulutettu hyväpalkkainen väestö selviää suurestakin (valtion)velasta verrattain helposti ja löytää uusia ratkaisuja ikääntyvän väestön ihmisarvoisen kohtelun turvaamiseksi.

Muut koulutuksen hyödyt koko yhteiskunnalle jäävät usein vähemmälle huomiolle. Lue lisää →

Leikataan kaikesta, paitsi julkisuuskuvasta?

44 kommenttia

Jokainen leikkauspäätös on poliittinen arvovalinta ja sellaisena moraalisen arvioinnin mahdollinen kohde. Tällainen on myös päätös vähentää dramaattisesti yliopistojen, etenkin Helsingin yliopiston rahoitusta sen sijaan, että vähennettäisiin vaikkapa maataloustukia tai koko maan asuttuna pitämisen kustannuksia.

Tällaisia itsestäänselvyyksiä on aiheellisesti toistettu, kun on kritisoitu maamme hallituksen tiede- ja koulutuspoliittisia ratkaisuja. Hallituksen leikkauspolitiikkaan kohdistunut ennennäkemättömän laaja ja yksimielinen julkinen arvostelu on kuitenkin ollut tuloksetonta. Suomea johtavilla poliitikoilla näyttää olevan ideologinen pyrkimys väheksyä asiantuntijuutta ja sivistystä. Tämä ilmenee paitsi leikkauksissa ja yliopistoväen suuntaan puolihuolimattomasti heitetyissä halveksivissa kommenteissa, myös haluttomuudessa tai kyvyttömyydessä kuunnella eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat pyrkineet vastaansanomattomasti osoittamaan tehtyjen ratkaisujen tuhoisuuden Suomen tulevaisuuden kannalta. Lue lisää →

Silmät auki sanoille

8 kommenttia

Ylen A-illassa 10.2.2015 käsiteltiin kehitysvammaisten ihmisten asemaa. Yleisöltä kysyttiin, onko kehitysvammaisella “oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa?”

Kysymys sisältää oletuksen, että näitä oikeuksia ei kenties tietyllä ihmisryhmällä olisi.

Sanoja ja puhetapoja on helppo omaksua sokeasti. Journalistinen kielenkäyttö on mitallisesti rajallista ja suosii iskeviä ilmauksia, jollaisia poliitikot ja erilaiset eturyhmät keksivät ja käyttävät saadakseen äänensä kuuluviin mediassa.

Miljoonien finanssitoimijoiden ennakoimatonta käytöstä kutsutaan ”markkinavoimiksi”, massairtisanomisia ”yhteistoimintaneuvotteluiksi” ja taloudellista tappiota ”negatiiviseksi tuottavuuskehitykseksi” – myös journalismissa. Lue lisää →

Avioliittolaki ja lapsipakotteet

26 kommenttia

Tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ei liiemmin ole esitetty järkiperäisiä argumentteja.

Järjellisimmältä vaikuttavan argumentin mukaan homoparien yhtäläisen adoptio-oikeuden voimaantulo estäisi kansainvälisen adoption erityisesti Venäjältä. Argumentin ovat esittäneet ainakin Kokoomuksen Paula Risikko ja Kari Tolvanen, Keskustan Arto Pirttilahti sekä lukuisat perussuomalaiset.

Mitä siitä pitäisi olla mieltä? Lue lisää →