Tag Archives: some

Rasismia on pienikin rasismi

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Rasismista on tullut pilkkakirves, jota heilutellaan vähän siellä täällä. Näin ainakin väitti kirjailija Anja Snellman blogissaan jo vuonna 2009.

Rasismin käsitettä käytetäänkin paljon ja epäselvästi. Sillä on alettu tarkoittaa melkeinpä kaikkea syrjintää: puhutaan esimerkiksi ikärasismista.

Asiaa ei helpota rasismin historia. Vielä 1800-luvun loppupuolella rasismilla tarkoitettiin rotuoppia, jonka mukaan roduilla on eri ominaisuuksia ja eri rodut ovat eri arvoisia.

Tällainen rasismi ei ole tiedettä, vaan pseudotiedettä. Se on yhtä uskottavaa kuin frenologia, jossa ihmisen kallon muodoista johdetaan hänen henkiset ominaisuutensa. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Digitaalinen demokratia ja kritiikin kidnappaajat

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Demokraattinen yhteiskunta on ongelmissa. Kansalaiset eivät kykene tuntemaan poliittisen päätöksenteon monimutkaisia aiheita ja tekemään niitä koskevia valistuneita ratkaisuja. Kansan mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet määrittelee journalistinen media, joka palvelee omia taloudellisia intressejään ja jopa levittää suoranaista propagandaa.

Näin esitti yhdysvaltalainen journalisti Walter Lippmann teoksissaan Public Opinion (1922) ja The Phantom Public  (1925) – ja käynnisti nykyaikaisen mediatutkimuksen.

Lippmann ehdotti demokratian ongelmaan myös ratkaisua: median ja päätöksenteon välille on luotava selvä hajurako. Poliittisten päättäjien on syytä kuunnella pelkästään asiantuntijoita, kun taas journalistien tehtävä on selittää asiantuntijoiden näkemykset kansalle yleisen mielipiteen (public opinion) aikaansaamiseksi.

Media siis takaa sen, että kansa voi hyväksyä asiantuntijatiedon varassa tehdyt päätökset.

Lippmannin elitistisen demokratian visio sai nopeasti vaikutusvaltaisen kriitikon. Filosofi, psykologi ja kasvatustieteilijä John Dewey vastasi Lippmannille useilla kirjoituksilla, lopulta poliittisen filosofian klassikolla The Public and Its Problems (1927).

Dewey oli yhtä mieltä Lippmannin kanssa demokraattisen päätöksenteon ongelmista, mutta hänen ehdotuksensa niiden ratkaisemiseksi oli toisenlainen.

Sen ytimessä on viestintä (communication). Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Sisällön harmaat markkinat

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

MTV kuvaa syyskuun aikana kaksi Huomenta Suomi -ohjelmansa osiota Akateemisessa kirjakaupassa. Akateeminen kirjakauppa on tarjonnut kustantajille mahdollisuutta esitellä ohjelmaosiossa kirjaa tai kirjailijaa 1000-2000 euron hintaan.

Akateemisen tekemästä tarjouksesta ja kustantajien reaktioista kertoi Suomen Kuvalehti.

Kustantajien hämmennyksen lisäksi tarjous herättää kysymyksiä MTV:n harjoittamasta sisältöyhteistyöstä. Miten ja millä tavoin Akateeminen kirjakauppa vaikuttaa Huomenta Suomi -ohjelman sisältöihin?

Kysyin asiasta Twitterissä MTV:n vastaavalta päätoimittajalta Merja Ylä-Anttilalta. Hänen mukaansa MTV toimii ohjelmayhteistyöperiaatteiden mukaan. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mitä väliä on neljällä delfiinillä?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Tamperelainen huvipuisto Särkänniemi järjesti vuoden 2016 eniten huomiota saaneen kotimaisen tapahtuman. Se yritti siirtää delfinaarionsa neljä delfiiniä ulkomaille kenenkään huomaamatta.

Siirto ei tullut täytenä yllätyksenä. Kesäkuun lopulla Aamulehti uutisoi, että Särkänniemi on saanut Suomen ympäristökeskukselta luvan siirtää delfiinit Ateenan lähellä sijaitsevaan Attica Park -eläinpuistoon.

Mutta jo tuolloin Särkänniemen tiedotuslinjaa pidettiin niukkana.  Päätöksestä siirtää delfiinit toisaalle oli kerrottu julkisuuteen. Tieto saadusta luvasta tuli kuitenkin eläintensuojelujärjestöltä.

Aamulehden mukaan Särkänniemen toimitusjohtaja oli luvannut, että ”delfiinien tulevaisuudesta kerrotaan sitten, kun kerrottavaa on”.

Ei kerrottu. Lauantaina 27.8. Aamulehti kertoi saaneensa eläinsuojelujärjestöltä vinkin, että delfiinejä oltaisiin siirtämässä jo seuraavana yönä.

Särkänniemen johtoa ei tavoitettu kommentoimaan asiaa. Hallituksen jäsenet, jotka ovat lähinnä tamperelaisia poliitikkoja, joko eivät vastanneet tai kehottivat ottamaan yhteyttä toimitusjohtajaan, joka myös on tamperelainen poliitikko.

Toimitusjohtaja on jättänyt vastaamatta soittopyyntöihin yli vuorokauden ajan. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Blogien yhteinen etiikka?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Blogisivusto Blogaaja.fi sulki eilen kansanedustaja Maria Tolppasen blogin.

Sivuston esittämien perustelujen mukaan Tolppanen oli käyttänyt blogiaan ”ihmisryhmiin kohdistuvan vihan lietsomiseen” julkaisemalla blogissaan vääristeltyjä käsityksiä sekä ilmaissut tukensa ”uusnatsien ja väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden johtamille rasistisille katupartioille”.

Blogisivustoilla on yleensä käyttöehtojen mukaan oikeus sulkea asiattomaksi tai lainvastaiseksi katsomaansa sisältöä julkaisevat blogit, usein ilman ennakkovaroitusta. Tämän myös Blogaaja.fi toteaa käyttöehdoissaan.

Käyttöehtojen viittaukset mahdollisiin lainvastaisuuksiin ja kiellettyyn sisältöön ovat kuitenkin usein epämääräisiä. Kuten Tolppasen tapaus osoittaa, ne johtavat helposti  erimielisyyksiin sääntöjen tulkinnasta ja asiattoman sisällön luonteesta. Nyt kansanedustaja vaatii vuorostaan Blogaaja.fi -sivustolta tarkempia perusteluja kirjoitustensa sisällön ongelmista. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Turvapaikanhakijaa epäillään – ministeriö salasi

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Valtiovarainministeri Alexander Stubb sai Tampereella päälleen mukillisen nestettä “valehtelija”-huutoa toistaneelta mieheltä.

Teon seuraukset eivät olleet vakavia.  Ministeri ei vahingoittunut. Neste osoittautui coca-colaksi.

Vakavampaa teossa oli loukkaus henkilön koskemattomuudelle. Vielä vakavampaa oli poliittisesti motivoitunut hyökkääminen demokraattisesti valittua päätöksentekijää kohtaan.

Tätäkin vakavampaa lienee silti kehitys, josta ”kokis-isku” on oire. Onko huutelussa ja uhkailussa koko suomalaisen poliittisen keskustelukulttuurin tulevaisuus? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Totta tai ei, näin me sen koimme

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Kun Enkeli-Elisan tarina alkoi vähitellen paljastua huijaukseksi, kiusatun muistolle omistetun Facebook-tukiryhmän ylläpitäjä Kim kuittasi huhut näin:

“Elisan tapaus on tosi, mutta vaikkei olisikaan niin nuoret tekevät itsemurhia koulukiusaamisen takia joka tapauksessa.” (HS Kuukausiliite 20.3.2013)

Kirjailija Minttu Vettenterän fabuloima tragedia ja sen hahmot – Elisa ja hänen surun murtamat vanhempansa – ovat siis jollain syvemmällä, emotionaalisella tasolla totta. Rahankeruukampanja ja kirjamyynti olisivat kaiketi voineet jatkua. Elisaa ei ollutkaan, silti kaikkien maailman kiusattujen puolesta tuntuu pahalta.

Tilastoista ei saa tarinaa, jos kertomusmuodon edellyttämä kokeva yksilö puuttuu (ks. Caracciolo 2013). Sellaisen voi siis kai tekaista? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Nyt tarvitaan dialogia

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Keskusteluilmapiiri on Suomessa kärjistynyt nopeasti. Keskustelu on muhinut verkossa jo pidempään ja viime aikoina se on levinnyt yleisempään julkisuuteen. Verkossa keskustelu on ylikuumentunut niin, että keskustelualueita joudutaan sulkemaan.

Syitä ylikuumentumiseen on monia: talouskriisin aiheuttama huoli, poikkeuksellinen pakolaismäärä sekä Suomen poliittinen ilmaston muuttuminen. Olisi tärkeää suunnata keskustelu hedelmällisemmälle pohjalle. Nyt on tilausta vuoropuhelulle eli dialogille.

Dialogi ei ole mitä tahansa keskustelua. Dialogia on usein kuvattu yhdessä ajatteluksi. Tavoitteena on löytää yhdessä syvempi ymmärrys jostain ilmiöstä sekä uusia ajatusmalleja ilmiöön liittyen. Dialogi eroaa väittelystä, jossa on voittaja ja häviäjä. Dialogin onnistuessa kaikki ovat voittajia.  

Dialogin onnistumiseksi olisi huolehdittava ainakin neljästä asiasta. Ensinnäkin on pyrittävä totuuteen, vaikka se on tietysti suhteellinen asia. Totuus riippuu asiasta, tilanteesta ja ihmisistä. Joissain asioissa totuus on selkeä, mutta toisissa hyvinkin kiistanlainen. Esimerkiksi hyvästä yhteiskunnasta lienee monta totuutta. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone