Netin journalismi ja sosiaalinen media ovat täynnä mahdollisuuksia kommentoida, ilmaista oma näkemyksensä johonkin viestiin.
Kommentoinnilla on etunsa. Usein toivoisi kommentointimahdollisuuden laajenevan tavalla tai toisella kaikkialle. Esimerkiksi YLE:n nettisivujen uutisia ei useinkaan voi kommentoida.
Toisaalta joskus kommenteista on enemmän haittaa ja ajanhukkaa kuin niiden sisältö ja merkitys oikeuttaa. Kommenteilla on siis oma rikkautensa ja köyhyytensä: Lue lisää
Toimittajalla on oikeus olla paljastamatta lähdettään. Lähdesuoja mahdollistaa tietojen saamisen sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät asemansa puolesta voi tulla tietojensa kanssa julkisuuteen.
Lähdesuojalla on myös laillinen asema: esitutkinnassa se voidaan murtaa ainoastaan törkeän rikoksen ollessa kyseessä. Rangaistuksen rikoksesta täytyy olla vähintään kuusi vuotta vankeutta.
Lähdesuojan käyttö ei aina kuitenkaan ole ongelmatonta. Lue lisää
Tieto esimerkiksi rikoksesta tai merkittävästä rikosepäilystä voi olla vuosien ja vuosikymmenien saatavilla netin uutisarkistoissa. Hakukoneissa rötös voi olla ensimmäinen tulos.
Netti ei unohda.
Aihe nousi esiin viimeksi tänään, kun Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun mukaan hakukone Googlen toiminta on henkilötietojen käsittelyä, ja henkilöllä on oikeus vaatia häntä koskevia hakutuloksia poistettavaksi. Lue lisää
Mikä sai Iltalehti.fi:n etusivun näyttämään tällaiselta 2.5.2014 – vaikka vain hetken aikaa?
Iltalehti.fi 2.5.2014. Otsikoihin liittyvät kuvat poistettu. Lue lisää
Oikaisu on journalistinen perinne: virheellinen, merkityksellinen väite korjataan samassa julkaisussa. Käytäntö on tärkeä: se pakottaa journalismia korjaamaan itse ja omatoimisesti itseään.
Oikaisun tekeminen vaikuttaa olevan journalistille hankalin mahdollinen paikka. Tämä on ymmärrettävää: kukaan ei halua myöntää virheitään, varsinkaan julkisesti. Oikaisun pelko on hyväkin asia: se pakottaa tarkkuuteen. Lue lisää