Tag Archives: merkitys

Journalistinen laatu

27 kommenttia

Laatujournalismi on vaarallinen sana ja sitä voidaan tulkita kuinka vain, sanoi Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio SuomiAreenan keskustelussa “Tietoyhteiskunnasta kohuyhteiskuntaan” 18.7.2014.

Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä nyökytteli, kun Vainio tarkensi nykytilanteeksi “laadukkaamman printtisisällön ja hiukan kevyemmän nettisisällön”.

Journalismin laatu ei tietenkään ole vaarallinen sana tai aihe.

Sanomalehdet tarjoavat printissä ja netissä muutakin kuin journalistista sisältöä: mainoksia, säätiedotteita ja viihdettä. Mutta lisäksi huono journalismi on pystyttävä erottamaan laadukkaasta journalismista.

Laatujournalismin voi tunnistaa ja journalistisen sisällön arvioida laadukkaaksi ainakin kolmella eri tavalla. Lue lisää →

Peli on pelattu

6 kommenttia

Pelialan on jo pitkään arvioitu olevan Suomen talouden uusi toivo, ja alalta löytyykin viime vuosilta esimerkkejä suomalaisyhtiöiden loistavasta kansainvälisestä menestyksestä.

Ylen uutissivuilla arvellaan tänään, että peliala ”vetää Suomen suosta” taloutta mullistavalla tavalla.

Yle 26.6.2014
Yle 26.6.2014

Koulutus ja tutkimus yrittävät pysyä perässä, koska pelialalle tietenkin tarvitaan uusia ”huippuosaajia”. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon perustettiin vuonna 2014 pelitutkimuksen ”huippuosaamiskeskus”. Lue lisää →

On oikeus tietää – mutta olla tietämättä?

10 kommenttia

Ahdistutko uutisista? kysyi Miia Raivio Twitterissä ja kirjoitti saamistaan vastauksista Ylen nettisivuilla. 

Monet koulutetut ja äänioikeutetut aikuiset tunnustivat välttelevänsä kuolemaa, väkivaltaa ja vihaa käsitteleviä päivittäisiä uutisia ahdistuksen pelossa.

Miksi meillä on lakisääteinen oppivelvollisuus alaikäisinä, mutta täysivaltaiset kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä? Lue lisää →

Yksilöinti ja sen ongelmat

4 kommenttia

Journalisteilla on tärkeä tehtävä tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja epäeettistä toimintaa. Tässä voidaan kuitenkin syyllistyä ylilyönteihin yksilöimällä kritiikki liiaksi yhteen toimijaan.

Väärää toimintaa ei voi kuitata toteamalla, että samoin toimivat muutkin. Kritiikissä journalistin tulisi kuitenkin noudattaa tasapuolisuutta. Lisäksi on mietittävä viestistä aiheutuvia seurauksia. Lue lisää →

Ilmastokokous mediassa

3 kommenttia

Ilmastonmuutos poliittisena keskustelunaiheena eli huippukauttaan ennen joulukuussa 2009 järjestettyä Kööpenhaminan ilmastokokousta. Suurista odotuksista huolimatta neuvotteluiden lopputuloksena saatiin kasaan vain ympäripyöreä julkilausuma.

Kiinnostus ja usko ilmastokokouksia kohtaan hiipui. Pian talouskriisi pyyhkäisi ilmastonmuutoksen syrjään politiikan asialistalta.

Itse ilmastonmuutoksen uhka ei tietenkään ole kadonnut mihinkään. Lue lisää →

Viihdekirjallinen journalismi ja hellät tunteet

1 kommentti

Kuulostaako tämäntyyppinen tarinanpunonta tutulta:

“Metsäautotie on luminen. Aurinko paistaa hakkuuaukion takaa. Täältä, syvältä metsästä Keski-Suomesta, poliisi löysi 31-vuotiaan Petrin ruumiin 28. tammikuuta. […] Petri oli lapsena lahjakas jääkiekkoilija ja innokas metsämies. Tuli kutsu maajoukkueleirillekin, mutta Petristä ei tullut jääkiekkoilijaa vaan narkomaani ja diileri.”

Lue lisää →

Osallistumiskuilu ja media

Ei kommentteja

Katsoin Koneen säätiön Jakautuuko Suomi -seminaarin videoita netissä. Ensimmäisen päivän keskustelussa keskeinen teema olivat lähiöt, joissa osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on vähäistä ja tyytymättömyys suurta.

Jopa lähiöiden mellakkapotentiaalia on ryhdytty pohtimaan ulkomaisten esimerkkien, kuten Tim Newburnin esittelemien Lontoon 2011 mellakoiden valossa.

Järjestelmän tuotosta?

Miksi suomalaisista lähiöistä tuli osallistumisen mustia aukkoja? Tässä yksi näkökulma. Lue lisää →