Datajournalismin alkumetrit ovat Suomessa olleet vähintäänkin tahmeita. Pahimmillaan syntyneitä tuotoksia voi pitää idean irvikuvina.
Yleisin datajournalismin käyttötapa ovat olleet kyselyt, jossa ihmiset pääsevät vertaamaan itseään ja näkemyksiään toisiinsa, poliitikkoihin ja sattumalta valittuihin julkkiksiin. Lue lisää
Tasavallan presidentti ilmoitti eilen Ylen uutisissa, että Natosta on nyt hyvä käydä keskustelua. Presidentti Sauli Niinistö oli pannut merkille turvattomuuden tunteen huolestuttavan kasvun yhteiskunnassamme.
Me vähän vanhemmat ja kokeneemmat kansalaiset hoksasimme tietenkin, että kyseessä oli ”luvan antaminen”. Natosta saa julkisuudessa puhua. Siitä puhutaan nyt joka tapauksessa. Kylmä sota – muistoko vain? Ei nuoria hetkauta. Lue lisää
Pilliin puhalletaan, mailoilla sohitaan. Nähdään taklaus, jäähy, epäreilu tuomio ja ehkä rangaistuslaukaukset, jotta lopulta jompi kumpi voittaa.
Mistä asti vaalitentit ovat olleet toimittajien ja poliitikkojen välisiä lätkäotteluita? Lue lisää
Some ei ole tiedon väärti, päättelin ja väitin Helsingin Sanomien artikkelissani (HS 8.2.2010).
Johtopäätökseni perustui ranskalaistoimittajilta kopioituun kokeiluun. Siinä pyrin kahden vuorokauden ajan hahmottamaan maailman tapahtumia yksinomaan “yhteisöpalvelujen” kautta saamani informaation perusteella.
Seurauksena oli varsinainen kiirastorstai ja pitkäperjantai. Lue lisää
Mikä sai Iltalehti.fi:n etusivun näyttämään tällaiselta 2.5.2014 – vaikka vain hetken aikaa?
Iltalehti.fi 2.5.2014. Otsikoihin liittyvät kuvat poistettu. Lue lisää
Julkisessa keskustelussa esitetyt tosiasiaväitteet on monesti valittu omien poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi. Poliitikot eivät tuo esiin asioiden toista puolta – ja joskus syyllistyvät suoranaiseen valehteluun.
Erityisesti Yhdysvalloissa on suosituksi tullut faktantarkistus, jossa arvioidaan julkisessa keskustelussa esitettyjä väitteitä. Arvio esitetään asteikolla Totta/Epätotta; mukaan sisällytetään perustelu. Faktantarkistajat esiintyvät poliittisesti ja usein journalistisestikin riippumattomina toimijoina. Lue lisää
Suomenkin kokoiseen maahan mahtuu monenlaisia ääniä ja arvoja, jotka tärkeistä asioista keskusteltaessa ajautuvat usein törmäyskurssille.
Journalismilta vaaditaan tasapuolisuutta erilaisten näkemysten välillä. Tasapuolisuus ei kuitenkaan voi olla journalismin tiedollinen päämäärä, jos perimmäinen tavoite on tiedonhankinnan objektiivisuus ja totuudenmukaisuus. Lue lisää
Oikaisu on journalistinen perinne: virheellinen, merkityksellinen väite korjataan samassa julkaisussa. Käytäntö on tärkeä: se pakottaa journalismia korjaamaan itse ja omatoimisesti itseään.
Oikaisun tekeminen vaikuttaa olevan journalistille hankalin mahdollinen paikka. Tämä on ymmärrettävää: kukaan ei halua myöntää virheitään, varsinkaan julkisesti. Oikaisun pelko on hyväkin asia: se pakottaa tarkkuuteen. Lue lisää