Vuoden 2016 kansainvälinen uudissana oli post-truth, jonka lähtökohtina olivat Brittien Brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. Näin ”totuudenjälkeinen aika” tuli merkitsemään tilannetta, jossa valheiden ja valeuutisten levittäminen yleistyi politiikassa ja mediassa. The Washington Post arvioikin, että Trump esitti ensimmäisen nelivuotisen presidenttikautensa aikana 30573 valetta tai epätotuutta.
Valehtelu ei tietenkään ole uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa – sehän kielletään jo Mooseksen laissa. Totuudenjälkeisessä ajassa olikin kyse totuuden normatiivisuuden rappiosta: valistuksen perintöön on kuulunut totuuden kunnioitus tieteessä, journalismissa ja oikeusistuimissa, mutta nyt rehellisyyden hyve on ollut korvautumassa totuutta koskevalla vähättelyllä tai välinpitämättömyydellä. Oma osansa ajan hengessä on ollut filosofeilla, jotka ovat vesittäneet objektiivisen totuuden käsitettä relativistisilla tai antirealistisilla vaihtoehdoilla.
Trump aloitti toisen presidenttikautensa 2025 armahtamalla Capitol-kukkulan valtauksesta tuomitut rikolliset. Hänen uudesta kaudestaan ei tullutkaan pelkästään jatko totuudenjälkeiselle ajalle, vaan sitä on leimannut uudenlainen normatiivinen tyhjiö, jota voi luonnehtia nimitys oikeudenjälkeinen aika.
Oikeusvaltion käsitteellä ei ole samanlaista kirjoa kuin filosofian kilpailevilla totuusteorioilla, vaikka Saksan Rechtstaat, Englannin rule of law ja Yhdysvaltojen checks and balances sisältävät jonkin verran vivahde-eroja. Jukka Kekkosen määrittelyn mukaan oikeusvaltion tunnusmerkkejä ovat vallan kolmijako (hallintovalta, lainsäädäntö, tuomioistuimet), kaiken julkisen vallankäytön lakisidonnaisuus, luovuttamattomat perus- ja ihmisoikeudet (demokratia, sanavapaus, uskonnonvapaus) sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden periaate (tasa-arvo, oikeusvarmuus, suoja mielivaltaa vastaan).
Trump on jo ehtinyt rikkoa kaikkia oikeusvaltion periaatteita vastaan. Hänen hyökkäystensä kohteita ovat virkamiehet, asianajajat, huippuyliopistot, opiskelijat, DEI-ohjelmat, sukupuoli, tutkimuslaitokset, tieteenalat, museot, rokotukset, ilmastonmuutos, media, poliittiset vastustajat ja maahanmuuttajat. Piittaamattomuus säädetystä järjestyksestä, kongressista ja oikeuslaitoksesta näkyy poliisivaltion kiistanalaisten keinojen käytössä (Elon Muskin Doge, ICE-joukot).
Oikeuslaitos on yrittänyt rimpuilla vastaan kiistämällä presidentin asetuksia ja toimenpiteitä oikeusistuimissa, mutta ratkaisut jäävät viime kädessä korkeimpaan oikeuteen, jossa istuu Trumpin itse nimittämiä konservatiivisia tuomareita.
Maailmassa on pitkään ollut yhteiskunnallisia järjestyksiä, jotka eivät täytä oikeusvaltion tunnusmerkkejä (fasismi, kommunismi, teokratiat, diktatuurit). Vielä vuosituhannen vaihteessa uskottiin avoimen yhteiskunnan ja liberaalin demokratian nousuun, joten hälyttävää onkin todeta, että autoritaaristen ”illiberaalien” valtioiden joukkoon on luisunut vanhoja vaalidemokratioita, kuten Orbánin Unkari ja Trumpin Yhdysvallat. Jukka Kekkosen arvion mukaan myös Suomessa itsenäisyyden ajalla vakiintunut oikeusvaltio on osoittanut murenemisen merkkejä uusliberalismin ja oikeistopopulismin nousun myötä.
Vaikka kansainvälisen politiikan periaatteilla ei ole samaa normatiivista statusta kuin kansallisilla oikeusvaltioilla, esimerkiksi hyökkäyssotien katsotaan olevan ”kansainvälisen oikeuden vastaisia”. Tälläkin rintamalla Trump murskaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä – kohteinaan YK, WHO, NATO, Pariisin ilmastosopimus, kauppatullit, paavi, Palestiina, Grönlanti, Venezuela ja Iran.
Ideologiana näyttää olevan Platonin Valtio-teoksesta tuttu Thrasymakhoksen määritelmä: oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu. Samalla Trump on käyttänyt häikäilemättä presidentin painostusasemaansa moninkertaistamalla omaisuuttaan maailmanlaajuisilla kiinteistöbisneksillä.
Pessimistit voivat nähdä oikeudenjälkeisen ajan osoituksena länsimaiden perikadosta Spenglerin mukaisesti. Sen sijaan melioristit pitävät mahdollisena maailman parantamista ja jälleenrakentamista ”uutta normaalia” purkamalla.
Unkarin uuden pääministerin Magyarin haasteena onkin oikeusvaltion palauttaminen riippumattoman oikeuslaitoksen ja vapaan lehdistön myötä. Vielä vaikeampi tulevaisuuden tehtävä on korjata Trumpin ja Putinin aiheuttamat vauriot Yhdysvalloissa ja maailmalla.
Ilkka Niiniluoto on tieteen akateemikko ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Kirjoitus perustuu esitelmään Normatiivisuus-seminaarissa Helsingin yliopistolla 7.5.2026.