Kuin dataa panisi pankkiin

Thisisyourdigitallife oli Facebookissa kiertävä, persoonallisuuskyselyn tarjoava sovellus. Se keräsi tietoja paitsi käyttäjistään, myös näiden Facebook-kavereista – näiltä kysymättä. Yhden ainoan sovelluksen välityksellä ainakin 87 miljoonan Facebookin käyttäjien tietoja päätyi verkon vaalikampanjoinnissa konsultoineelle Cambridge Analyticalle.

Kyse ei ollut tietovuodosta vaan ominaisuudesta. Sosiaalisen median palvelut antoivat sovelluskehittäjille suuret vapaudet kerätä dataa; vastineeksi palvelut saivat kaipaamaansa sisältöä.

Digitaalisten työkalujen avulla meistä ja toiminnastamme kerätään ennätykselliset määrät informaatiota. Toisten työkalujen avulla dataa hyödynnetään ja kaupataan eteenpäin.

Cambridge Analytican tapaus johti Yhdysvaltain senaatin ja edustajainhuoneen tutkintoihin sosiaalisen median jättien toiminnasta. Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) muistutti henkilötietojen suojaamisesta verkossa.

Mutta muuttuiko käytännössä mikään? Lue lisää

Kuka on tulevaisuuden tutkija?

Mikä jää tutkijan rooliksi, jos koneet jonain päivänä suorittavat suuren osan nyt tutkijalle kuuluvasta työstä?

Tutkija tunnistaa tieteelle – usein myös ihmisille ja yhteiskunnalle – tärkeän aiheen. Aiempaan tutkimukseen perehdyttyään hän keksii yllättävän hypoteesin, jota lähtee kokeilemaan keräämällä massiivisen määrän dataa erilaisista lähteistä.

Työn tulokset ilmestyvät maksumuurien takana vasta noin kahden vuoden päästä. Siksi tutkija lähettää artikkelin luonnoksen heti kollegoille, joille tuloksella on merkitystä.

Keräämiensä tietojen ja vankan kokemuksen perusteella hän toimittaa selkeän tiedotteen tuloksista aihepiiristä kiinnostuneille toimittajille, tiedebloggaajille ja sosiaalisen median yhteisöille.

Jos aihe on päätöksenteon kannalta relevantti, ministeriöön lähtee lisäksi powerpoint-esitys. Siinä tulokset on yleisöä ajatellen kuvattu häkkyrämäisin diagrammein.

Hienoa! Mutta kuka tähän kaikkeen edes kykenee?

Ehkä jonakin päivänä vastaus on: kone.

Lue lisää

Ovatko mielipiteet henkilökohtaisia?

Argentiinan parlamentin ylähuone ei hyväksynyt abortin sallivaa lakiehdotusta. Suomen ulkoministeri Timo Soini ilahtui julkisesti, ja sai aikaan vastalauseiden myrskyn.

Soinin abortinvastaisen kannan ei pitäisi enää tulla yllätyksenä kenellekään. Aihe keskustelutti viimeksi toukokuussa, kun Soini osallistui työmatkansa vapaa-ajalla abortinvastaiseen mielenilmaukseen (HS 30.5.2018).

Soini onnistuu kuitenkin kerta toisensa jälkeen nostamaan itsensä ja näkemyksensä keskusteluun. Erimielisyys koskee paitsi itse asiaa, myös asemaa. Onko ulkoministerinä toimivan henkilön mahdollista esittää kantoja, jotka näyttävät olevan ristiriidassa naisten ja tyttöjen oikeuksia – myös oikeutta aborttiin – ajavan Suomen yleisen linjan kanssa? Lue lisää

Kun kansalainen ei tottele

Kun joku toimii tietoisesti lakia tai määräystä rikkoen hyvänä ja tärkeänä pitämänsä asian puolesta, kyse on kansalaistottelemattomuudesta. Toimintamallina se saa alituiseen osakseen kritiikkiä. Arvostelijoiden mielestä tottelematon toiminta uhkaa demokratiaa tai yhteiskunnan järjestystä tai tavoittelee vain toimijan omaa etua – julkisuutta, näkyvyyttä ja sympatiaa.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah asetti Savon Sanomien kolumnissaan (5.8.) vastakkain kansalaistottelemattomuuden ja demokratian. Essayahin mukaan ongelmat pitäisi ratkaista ”demokraattisen päätöksenteon” keinoin, ei toimimalla lakia ja määräyksiä vastaan:

Savon Sanomat 5.8.2018

Kansalaistottelemattomuus on kuitenkin osa demokratian työkalupakkia. Demokraattinen enemmistö ei välttämättä ole tietoinen vallitsevasta epäkohdasta tai valmis muuttamaan mielipidettään ennen kuin epäkohdan merkitys konkretisoituu yksittäisten tekojen kautta. Lue lisää