Tag Archives: journalismi

Luokkaretki umpioon

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Sosiaalisen median luoma tietolähteiden pluralismi mahdollistaa yhä monipuolisemman käsityksen maailmasta ja omien ennakkoluulojen murtumisen. Toisaalta se merkitsee usein myös ihmisten pysymistä yhä voimakkaammin omalla mukavuusalueellaan samanmielisten kanssa.

Jürgen Habermasin teorian mukaan yhteiskunta on ihanteellisesti julkisuuden kehä, jossa yksilöt ja ryhmät kokoontuvat keskustelemaan ja argumentoimaan tavoitteenaan yhteinen mielipide, konsensus. Sen areenana ovat modernina aikana toimineet valtavirtamediat.

Habermas katsoo julkisuuden kehän murtuvan, kun neuvottelut siirtyvät suljettujen ovien taakse ja julkisuudessa nähdään vain PR-versiot päätöksistä. Todellista valtaa käytetään ja kamppailua siitä käydään jossain muualla kuin julkisuuden kehällä.

Uudenlainen riski julkisuuden kehälle on kuitenkin tiedonvälityksen siirtymisen yhä voimakkaammin sosiaalisen median varaan pois koko kansakunnan tavoittavasta perinteisestä massamediasta. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Silmät auki sanoille

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Ylen A-illassa 10.2.2015 käsiteltiin kehitysvammaisten ihmisten asemaa. Yleisöltä kysyttiin, onko kehitysvammaisella “oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa?”

Kysymys sisältää oletuksen, että näitä oikeuksia ei kenties tietyllä ihmisryhmällä olisi.

Sanoja ja puhetapoja on helppo omaksua sokeasti. Journalistinen kielenkäyttö on mitallisesti rajallista ja suosii iskeviä ilmauksia, jollaisia poliitikot ja erilaiset eturyhmät keksivät ja käyttävät saadakseen äänensä kuuluviin mediassa.

Miljoonien finanssitoimijoiden ennakoimatonta käytöstä kutsutaan ”markkinavoimiksi”, massairtisanomisia ”yhteistoimintaneuvotteluiksi” ja taloudellista tappiota ”negatiiviseksi tuottavuuskehitykseksi” – myös journalismissa. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Kuka on Charlie?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Dialogi: Elina Melgin ja Henrik Rydenfelt. Kuva: Annika Varjonen.

Elina:

Henrik, voidaanko jutella sananvapaudesta? Tiedätkö, on tosi noloa, en löydä itsestäni Charlieta. Terrorismi on ehdottomasti tuomittavaa ja sananvapaus tärkeää. Mutta mitä sanot filosofina, jos suhtaudun kriittisesti sananvapauden provokatiiviseen käyttöön?

Henrik:

Elina, minunkaan sisäinen Charlieni ei ole herännyt. Kun miljoonat ihmiset ja kymmenet valtionpäämiehet marssivat yhden sloganin alla, alkaa oikeastaan pelottaa. Onko marssijoilla aidosti aihetta pelätä sananvapauden puolesta? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Isku sananvapauteen?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Islamistiset terroristit hyökkäsivät tänään ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tappaen ainakin kaksitoista ihmistä.

Miksi?

Hyökkäyksen motiivina olivat ilmeisesti lehden julkaisempa satiirinen kuvakirja profeetta Muhammedista, jonka kuvaaminen mairittelevassakin valossa on muslimeille kielletty. Charlie Hebdo on myös julkaissut lukusia pilakuvia, joissa esiintyy islamistisen terroristiliike ISIS:n johtajia.

Maailmalla ja Suomessa hirvittävä terroriteko on tulkittu hyökkäykseksi Charlie Hebdon satiiristen julkaisujen edustamaa sanan- ja ilmaisunvapautta kohtaan. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Upseeri vaietkoon mediassa?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Itsenäisyyspäivän tienoilla ulkoministeri Erkki Tuomioja ärähti Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtajan, everstiluutnantti Torsti Sirénin lausunnosta. Sirén oli kritisoinut Venäjän valtion omistaman Rosatom-yhtiön mukanaoloa Pyhäjoen ydinvoimalahanketta.

Iltalehti 5.12.2014

Keskustelu upseerin sananvapaudesta lähti käyntiin vilkkaana. Blogissaan Tuomioja puolustautui vetoamalla rikoslain upseerin poliittista toimintaa rajoittavaan säädökseen, joka kuitenkaan ei koske tämäntyyppistä kannanottoa.

Hermostumisellaan ulkoministeri sai laitosjohtajan kannoille lähinnä lisää näkyvyyttä. Mutta mitä upseerin itseilmaisusta pitäisi ajatella? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mediaetiikan kaksi kysymystä

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalismin voi määritellä julkiseksi tiedonvälitykseksi. Sen tarkoitus on välittää tietoa, ei esimerkiksi fiktiota tai pelkkää viihdettä. Se on julkista: sen yleisö ei ole ennalta määrätty vaan laaja, usein periaatteessa rajoittamaton.

Mediaetiikasta puhuttaessa on kyse usein journalismin ammattilaisten etiikasta.  Mutta sosiaalisen median kautta jokaisesta on tullut julkinen tiedonvälittäjä – ja mediaetiikasta jokaisen, ei vain journalistien ammattikunnan asia. Edelleen myös viihteeseen ja mainontaan liittyvät omat eettiset kysymyksensä.

Mediaetiikka onkin sanana osuva sen kattavuuden vuoksi. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Eutanasia ja median käsitteellinen vastuu

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Medialla on vastuu siitä, että sen käyttämät käsitteet ovat selkeitä. Muuten yhteiskunnallinen keskustelu muuttuu ohipuhumiseksi.

Helsingin Sanomat raportoi viime viikolla belgialaisesta elinkautisvangista, joka on saanut viranomaisilta luvan eutanasiaan ensimmäisenä vankina Belgian historiassa. Tausta-artikkelissa Hesari kertoo joka neljännen suomalaisen vastustavan eutanasiaa silloinkin, kun kyse on parantumattomasta ja kuolemaan johtavasta sairaudesta.

75 % suomalaisista siis kannattaa eutanasian mahdollistamista. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mikä &%¤# kohu?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Kohu tuli uutissanastoon juorulehtien otsikoiden kautta.

Kun henkilöstä ei ollut oikein muuta sanottavaa, kuin että hän on julkkis, piti keksiä joku määrite perustelemaan juttuaihetta ja vetämään lukijoita.

Syntyivät kohumissi, kohublondi, kohukaunotar, kohuliikemies. Tylsätkin asiat saatiin kuulostamaan kiinnostavilta: tuntematon ulkomaalaisnimi olikin kohupoliitikko. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone