Upseeri vaietkoon mediassa?

37 kommenttia

Itsenäisyyspäivän tienoilla ulkoministeri Erkki Tuomioja ärähti Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtajan, everstiluutnantti Torsti Sirénin lausunnosta. Sirén oli kritisoinut Venäjän valtion omistaman Rosatom-yhtiön mukanaoloa Pyhäjoen ydinvoimalahanketta.

Iltalehti 5.12.2014

Keskustelu upseerin sananvapaudesta lähti käyntiin vilkkaana. Blogissaan Tuomioja puolustautui vetoamalla rikoslain upseerin poliittista toimintaa rajoittavaan säädökseen, joka kuitenkaan ei koske tämäntyyppistä kannanottoa.

Hermostumisellaan ulkoministeri sai laitosjohtajan kannoille lähinnä lisää näkyvyyttä. Mutta mitä upseerin itseilmaisusta pitäisi ajatella?

Kenen asioista puhut?

Eri ammattikunnille on viime vuosina kehitetty koko joukko mediakoodeja ja sosiaalisen median käytön ohjeita. Niiden tarkoitus on hyvä: auttaa yhtenäisen julkisen kuvan kehittämisessä ja estää ylilyöntejä.

Sananvapauden rajoittamisen kanssa on kuitenkin syytä olla mahdollisimman varuillaan. Aiheen ja asian vaikeus ei saa olla syy keskustelun ja mielipiteen ilmaisun rajoittamiseen.

Koska mediassa ja sosiaalisessa mediassa on syytä vaieta?

Vaieta on syytä ainakin silloin, kun käsiteltävät asiat ovat luonteeltaan yksityisiä. Työtoverien ja asiakkaiden yksityisasioita ei saa tuoda esiin. Ilmiöistä ja asioista syytä puhua yleisellä tasolla niin, etteivät ne identifioidu tiettyihin ihmisiin.

Toisenlaisen yksityisyyden piiriin kuuluvat liike- ja valtiosalaisuudet. Yritysten ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiin kuuluu asioiden salaaminen varsinkin ratkaisunteon ollessa kesken. Salailu ei saa olla automaattista, mutta merkittävän yleisen edun vuoksi tai liiketoiminnan mahdollistamiseksi se on monesti perusteltua.

Sirén käsitteli julkista ja merkittävää yhteiskunnallista asiaa josta tehdyt päätökset eivät sisällöltään ole salaisia. Julkiselle mielipiteelle on oltava tilaa.

Ja kenen suulla?

Sirénin kommenttien kannalta merkittävämpi näkökanta on oman kannan edustavuus. Missä määrin yleisö tulee samastamaan esitetyn kannan puhujan taustayhteisöihin, kuten työnantajaan, ammattikuntaan tai asiantuntijayhteisöön?

Sirén pyrki antamaan kommenttinsa nimenomaan yksityishenkilönä, ilman julkista roolia. Mutta on selvää, että hän esiintyi sekä asiantuntijaroolissa että ammattikuntansa edustajana. Ilta-Sanomat ei olisi kuullut ketä tahansa yksityishenkilöä, ja Siréniä vääjäämättä siteerattiin strategian laitoksen johtajana ja sotilaana.

IS20141204
Ilta-Sanomat 4.12.2014

Pyrkimys irti tällaisista rooleista on tehotonta, eikä sitä tulisi edes yrittää. Sanotun täytyy sopia myös puhujan julkiseen asemaan.

Yleisöllä ei toisaalta ole vaarana sekoittaa everstiluutnantin näkemyksiä upseeriston kantoihin, koko strategian laitoksen visioihin tai Puolustusvoimien linjauksiin. Ydinvoimalahanketta koskevissa kysymyksissä näiltä taustayhteisöiltä ei odoteta tai oleteta yhtenäistä mielipidettä.

Sirénin tehtävästä huolimatta hänen näkemyksensä on selvästi hänen omansa ja juuri siksi sen ilmaisun ei pitäisi tuottaa ongelmia.

Näin on myös yleisemmin: oman mielipiteen tuominen julki ei ole ongelmallista juuri silloin, kun se on yleisölle selkeästi erotettavissa taustayhteisöjen kannasta.

Avoimuus ja objektiivisuus

Suomessa on liiaksi totuttu siihen, ettei asioista ylipäätään esitetä kovinkaan selkeitä näkemyksiä. Erityisesti asiantuntijoiden objektiivisuuden auran koetaan kärsivän mielipiteen tullessa julki – aivan kuin he voisivat olla muodostamatta tuntemiinsa asioihin jonkinlaisia kantoja.

Omien näkemysten tuominen rohkeammin julki kuitenkin helpottaisi yhteiskunnallista keskustelua. Avoimuus toisi keskusteluun vaihtoehtoja ja auttaisi niiden välillä luovimista.

Samalla liian kärkkäät mielipiteet eivät herätä avoimeen keskusteluun. Pikemminkin ne luovat mielikuvan taisteluasemiinsa juuttuneesta jääräpäästä, joka ei ole kuunaan valmis korjaamaan käsityksiään.

Tämän sai kokea myös ulkoministeri Tuomioja, jonka hyökkäys sotilaan sananvapautta kohtaan tuoksahti tunkkaiselle poterolle.

37 kommenttia

  22. Hämmentynyt

    Kiitos blogauksesta. En ole huomannut että asiaa olisi virallisesti tai edes julkisesti käsitelty.

    Olisi mielestäni tyylikästä että 1) Puolustushallinto (PLM/PV) 2) Upseeriliitto 3) Oikeuskansleri/vast 4) Media ottaisivat julkisesti kantaa UM Tuomiojan virheelliseen tulkintaan RL45 “sotilaan luvattomasta poliittisesta toiminnasta”. Olisi kaikkien etu että v 2000 päivitetty laki siirtyisi nyt 2014 käytäntöön… Kestääkö Tuomiojan kantti kertoa että on väärässä?

    Vastaa ↓
    1. Henrik Rydenfelt Artikkelin kirjoittaja

      Kiitos kommentista! Mediassa käyty keskustelu riittänee tämän tilanteen muuttamiseksi tällä erää ilman viranomaisten eri toimenpidettä. Upseerien mielipiteen esittämistä tuskin uskaltaa kukaan hetkeen taas kovaan ääneen kritisoida.

      Vastaa ↓
  35. Ahto Apajalahti

    “Yleisöllä ei toisaalta ole vaarana sekoittaa everstiluutnantin näkemyksiä upseeriston kantoihin, koko strategian laitoksen visioihin tai Puolustusvoimien linjauksiin. Ydinvoimalahanketta koskevissa kysymyksissä näiltä taustayhteisöiltä ei odoteta tai oleteta yhtenäistä mielipidettä. Sirénin tehtävästä huolimatta hänen näkemyksensä on selvästi hänen omansa ja juuri siksi sen ilmaisun ei pitäisi tuottaa ongelmia.”

    Nyt on kirjoittajalla kyllä vähän ruusuinen kuva julkisesta keskustelusta. Ehkä joku valistunein osa ei noita sekoita, mutta suurin osa kyllä. Lisäksi siitä valistuneimmastakin osasta ne, jotka ovat upseerin kanssa samaa mieltä, pyrkivät toki esittämään hänen kantansa ikään kuin se olisi mahdollisimman edustava. (Siis auktoriteettiin vetoamalla pönkittävät omaa näkemystään.)

    Ammattiupseerit tekisivät oikein jos pidättäytyisivät tällaisista, selkeästi puoluepoliittisen luontoisista kannanotoista.

    Vastaa ↓
    1. Henrik Rydenfelt Artikkelin kirjoittaja

      Kiitos kommentista. On vaikea kuvitella, että Sirénin näkemys samastuisi esimerkiksi Puolustusvoimien kantaan. Yleisön älyä ei ole syytä vähätellä. Puoluepolitiikan näkökulmasta kannasta tekee mielenkiintoisen se, ettei aiheesta ole puolueilla sisäisesti yhtenäisiä näkemyksiä. Eduskunnassa ydinvoimahanke hyväksyttiin ilman puoluekuria.

      Vastaa ↓

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *