Ahdistutko uutisista? kysyi Miia Raivio Twitterissä ja kirjoitti saamistaan vastauksista Ylen nettisivuilla.
Monet koulutetut ja äänioikeutetut aikuiset tunnustivat välttelevänsä kuolemaa, väkivaltaa ja vihaa käsitteleviä päivittäisiä uutisia ahdistuksen pelossa.
Miksi meillä on lakisääteinen oppivelvollisuus alaikäisinä, mutta täysivaltaiset kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä?
Vaikkapa Journalistin ohjeiden johdanto alkaa tietämisen oikeudesta demokratiassa, jossa vapaat kansalaiset tekevät itseään ja yhteisöään koskevat tärkeimmät päätökset äänestämällä ja kansalaistoiminnalla:
“Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.”
Kansalaiset tarvitsevat ja haluavat tietoa rajoituksetta. On siksi yllättävää, että osa kansalaisista valitsee ikävien totuuksien tietämisen sijasta yksilöpsykologisen tyyneyden tai perusteettoman turvallisuudentunteen.
Uutisia välttelevillä ihmisillä on liberaalissa demokratiassa sinänsä laillinen mahdollisuus vaalia tietämättömyyttään ja vältellä uutisointia. Mutta eettistä oikeutta olla saamatta tietoa kansalaisella ei ole.
Toisenlaisia reaktioita
Valtamedioiden nettisivujen luetuimmat uutiset käsittelevät usein kotimaisia väkivallantekoja. Ehkä yksittäistapaukset kauhistuttavuudessaankaan eivät ahdista niin kuin vaikeammin ymmärrettävät monimutkaiset maailmanpoliittiset mullistukset, vaikka jälkimmäiset vaikuttavat enemmän omaan elämään.
Tai ehkä kyse ei olekaan journalismin yleisöjen tiedollisesta ja eettisestä vastuunkarttelusta. Ylen Miia Raivio sai Twitterissä myös toisenlaisia vastauksia:
“Päinvastoin ahdistun siitä, että meille jatkuvasti jätetään kertomatta hömpän vallatessa median.”
“Vasta kuvat keskitysleirien tai Balkanin ruumiskasoista saivat ymmärtämään, että ne olivat totta.”
Jotkut kääntävät katseensa, toiset tahtovat nähdä ja puuttua vääryyksiin.
Harvardin yliopiston journalismin tutkimusyksikkö Nieman Lab julkaisi hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan valtaosa yleisöistä haluaa journalismin paitsi esittävän epäkohtia ja ongelmia, myös tarjoavan niihin mahdollisia ratkaisuja.
Uutinen voisi ahdistaa vähemmän ja osallistaa enemmän, jos se journalistisesti selitettäisiin, analysoitaisiin ja avattaisiin ratkaisuille alttiiksi.
Miksi meillä on oppivelvollisuus, mutta kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä? kysyy @APLehtinen
http://t.co/gSag7YVFC9
RT @Etiikka: Miksi meillä on oppivelvollisuus, mutta kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä? kysyy @APLehtinen
http://t.co/gSag7…
RT @Etiikka: Miksi meillä on oppivelvollisuus, mutta kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä? kysyy @APLehtinen
http://t.co/gSag7…
RT @Etiikka: Miksi meillä on oppivelvollisuus, mutta kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä? kysyy @APLehtinen
http://t.co/gSag7…
.@MiiaRaivio Kiitos aiheesta, kirjoitin “Ahdistavatko uutiset?” -jutustasi: On oikeus tietää, mutta olla tietämättä? http://t.co/FCDgZmeoV8
On oikeus tietää – mutta olla tietämättä? http://t.co/E0Rcq2mQxa
RT @HarMaija: On oikeus tietää – mutta olla tietämättä? http://t.co/E0Rcq2mQxa
RT @HarMaija: On oikeus tietää – mutta olla tietämättä? http://t.co/E0Rcq2mQxa
RT @HarMaija: On oikeus tietää – mutta olla tietämättä? http://t.co/E0Rcq2mQxa
RT @HarMaija: On oikeus tietää – mutta olla tietämättä? http://t.co/E0Rcq2mQxa