Nationalismin nousu liitetään nykytutkimuksessa usein industrialismiin ja teollistumiseen. Siksi nationalismi kiinnittyy myös kasvaviin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Löytääksemme vaihtoehtoja teollistumisen jälkeensä jättämille ajattelu- ja toimintatavoille, kuten kertakäyttökulutukselle, kasvulle ja jokaisen valtion yksintoimijuudelle, meidän tulee myös etsiä vaihtoehtoja nationalismille. Kenties yllättäen mahdollinen ensimmäinen askel löytyy mielen- ja uskonnonfilosofina tunnetun Edith Steinin valtioteoriasta 1920-luvulta. Teoksessaan Eine Untersuchung über den Staat (1925) Stein tutkii valtion asukkaiden yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden tekijöitä ilman nationalismia.

Nationalismin ja teollistumisen yhteyden osoittava keskeinen argumentti löytyy Ernest Gellnerin kirjasta Nations and Nationalism (1983). Gellner argumentoi, että teollistuvien valtioiden tarpeisiin oli tuotettava työvoimaa, joka olisi lukutaitoista, homogeenistä ja anonyymia. Gellner pitää näitä myös nationalismin keskeisinä piirteinä: nationalistiseen kuvaan kansasta kuuluu tiettyjen olennaisten piirteiden liittäminen kaikkiin kansakunnan jäseniin riippumatta siitä, milloin he ovat eläneet ja missä päin kansan elinalueita. Toisilleen tuntemattomia ihmisiä yhdistää heidän kuulumisensa kansaan, joka jakaa saman kielen, kulttuurin ja historian (ks. myös Smith 1991; 1992). Kun kansa ja valtio samaisestaan, nationalistisista kansalaisista tulee lojaaleja valtiolle, ja he ovat valmiita ajamaan valtion etuja jopa omien etujensa kustannuksella ja menettämään henkensä valtion suojelemisen puolesta.