The Financial Times otti kantaa kapitalismin murrokseen keskiviikkona (FT 18.9.2019). Helsingin Sanomat tarttui ohjelmajulistukseen perjantaina haastattelemalla kansallisia asiantuntijoita (HS 20.9.). Molemmat artikkelit nostavat esiin eriarvoisuuden lisääntymisen. Historian esimerkkien valossa eriarvoistumisella on synkät seuraukset.

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdokkaiden yhteiseksi huoleksi nousi yhteiskunnan eriarvoistuminen sekä tavallisiin palkansaajiin, opiskelijoihin ja vanhuksiin kohdistuneet leikkaukset. Syntyneen hallituksen lupauksia parantaa tilannetta alettiin heti kritisoida. Tämä ei ole ihme: esimerkkejä poliittisten juhlapuheiden ja todellisuuden ristiriidasta nousee julkisuuteen koko ajan. 

Suomessa Postin sekavat omistussuhteet ja huonot strategiset päätökset antavat sytykettä polarisaatiolle. Tapaus Posti on räikeä. Postin työntekijöiden palkkoja aiottiin leikata taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi samaan aikaan, kun ylimmälle johdolle oli luvassa muhevat kannustepalkkiot. Kansalaisten oikeustaju joutui koetukselle.

Eettinen omatunto herää jälkijunassa

Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen vuositulot olivat viime vuonna lähes 988 000 euroa. Tämä tarkoittaa yli 82 000 euron kuukausiansiota. Posti oli lisäksi maksamassa  kannustinrahat johdolle joulukuussa 2019. Malisen kohdalla tämä olisi tarkoittanut noin 366 000 euron lisätuloja. Posti tiedotti jo keväällä 2019 toteuttavansa säästöohjelman, jossa tavoitellaan 150-200 miljoonan euron kustannussäästöjä. Posti aikoi siirtää noin 700 pakettilajittelun työntekijää Medialiiton ja Teollisuusliiton koskevaan työehtosopimuksen piiriin, mikä tarkoittaisi merkittäviä palkanalennuksia osalle työntekijöistä.

Näiden tietojen tulo julkisuuteen aiheutti kansalaisten keskuudessa tunnepitoisen keskustelun etenkin sosiaalisessa mediassa. Toimitusjohtaja oli valmis alentamaan palkkaansa. Eettisen omatunnon herääminen tapahtui kuitenkin liian myöhään ja elettä pidettiin julkisuustemppuna. Riippumattoman median oli alkuun vaikea saada johtajia haastatteluun  kertomaan ratkaisujen perusteista.

Poliittinen tuohtuminen ei kasvata luottamusta

Postin tapaus paljastaa havainnollisesti markkinatalouden vinouman, josta FT kirjoitti ja josta eriarvoisuuden kokemus syntyy. Kun johto ei saa aikaan kannattavuutta, työntekijöiden etuja pyritään leikkaamaan omat edut säilyttäen. Toimintatapa on räikeän epäeettinen. Pääministeri Antti Rinne ryhtyi puolustamaan työntekijöiden etuja julkisuudessa. Oppositiossa oleva kansanedustaja ja viime hallituksen valtiovarainministeri Petteri Orpo nosti esiin, kuinka viime vaalikaudella Rinne oli ponnekkaasti vastustanut hallituksen puuttumista työmarkkinapolitiikkaan. 

Poliittinen kiistely työntekijöiden oikeuksista rapauttaa luottamusta poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin. Julkinen ryöpytys, hyökkäykset ja pilkka sosiaalisessa mediassa ruokkivat polarisaatiota ja vihapuhetta. Energia valuu väittelyyn, josta ei näytä hyötyvän kukaan. Tätäkö on kehitys ja hyvä johtaminen myös jatkossa?

Köyhät ja rikkaat keskustelunaiheena

Postin johtaja ei ole yksin vastuussa strategisista linjauksista tai johdon palkkauksesta. Vastuullisia ovat myös Postin hallitus ja hallintoneuvosto. Syyllisiä on helppo luetella, mutta heitä tuleekin luetella. Jos vallitseva markkinatalous syö suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja lisää polarisaatiota yhteiskunnassa, kyse on kaikkien asiasta. Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä on ollut pääsyy monelle yhteiskunnalliselle katastrofille.

Suomessa on maailman mittapuun mukaan vähän todella rikkaita ihmisiä – mutta enemmän kuin ennen. Suomalainen yhteiskunta on pyrkinyt pois luokkayhteiskunnasta tasaamalla elämän mahdollisuuksia. Työläistaustasta on noustu valtakunnan johtaviin tehtäviin. Eliittikouluja on karsastettu. Sivistykseen on kuulunut moraalinen omatunto. Sellaista on edellytetty etenkin kultalusikka suussa syntyneiltä. Millaisilta luokkaerot vaikuttavat tänä päivänä? 

Pari viikkoa sitten professori Anu Kantola ja akatemiatutkija Hanna Kuusela julkaisivat tutkimuksen Huipputuloiset – Suomen rikkain promille, jossa 90 suomalaista rikkaaksi määriteltyä ihmistä kertoivat näkemyksiään. Haastatteluista tuli ilmi myös joidenkin suomalaisten rikkaiden näkemyksiä vähävaraisista. Julkinen keskustelu leimahti, tutkimuksen tulokset kyseenalaistettiin ja polarisoitunut väittely jatkui useita päiviä. 

Oltiinpa mitä tahansa mieltä siitä, missä määrin muutamien rikkaiden näkemykset kuvaavat suomalaista eliittiä, esillä on huolestuttavia kehityskulkuja. Siinä missä markkinatalous on nostanut kaikkien – tai ainakin useimpien – elintasoa, se on hyödyttänyt suhteettoman paljon niitä, joilla on jo omaisuutta tai jotka ovat päässeet johtavaan asemaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisten toimitusjohtajien palkat ovat nousseet 37-kertaisista lähes 50-kertaisiin työntekijöihin nähden (HS 22.7.2019). Demokraattisesti valitut poliitikot eivät ole kyenneet puuttumaan kehityskulkuun, mitä Postinkin palkkioista jo vuosia jatkunut keskustelu heijastaa. Poliittinen eliitti vaikuttaa riippuvaiselta taloudellisesta eliitistä. Tämä ei lisää uskoa ja luottamusta sen koommin markkinatalouteen kuin demokratiaankaan.

FT, yleisesikuntaeverstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen on johtamisen sotilasprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä. Hän tutkii informaatioturvallisuuden ja vaikuttamisen organisoitumista.

FT Elina Melgin on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja, tutkija ja tietokirjailija. Hän on väitellyt propagandan ja julkisuusdiplomatian roolista sekä kulttuurin käytöstä maakuvaviestinnässä, ja tutkii julkisuusdiplomatian ja kulttuurin lisäksi viestintää propagandaa ja aatehistoriaa. Melgin on aktiivinen bloggaaja.