Avoimesti tärkeä on kiinnostavaa

18 kommenttia

Kun ainoa tiedonsaantikanava ei enää ole paikallislehti ja iltauutislähetys, yleisö ajautuu mielenkiintoiseen tilaan. Se alkaa seurata mediaa, jonka sisältö on sille kiinnostavaa.

Ja journalismi ajautuu ongelmiin.

Valtavasta tarjonnasta on etua. Yleisö pääsee valitsemaan halujensa mukaan: media ei yksin ohjaa valikoimaa ja keskustelunaiheita. Tiedonsaannin helpottuessa myös toimittajien työ helpottuu ja monipuolistuu. Yleisön osallistuminen tuo esiin uusia aiheita ja ilmiöitä.

Tämä ei ole ongelma.

Ongelma on se, että tärkeä ei usein ole kiinnostavaa.

Hyvä journalismi kilpailee viihteen valtavan massan kanssa. Uutisista kiinnostuneille samat sähkeet on jo suomeksi luettavissa kymmenistä paikoista.

Koska yleisöä on oltava, kiinnostus alkaa ohjata myös journalistia. Tiedon tärkeys ei ole ainoa tai edes tärkein kriteeri jutun tekemiselle. Journalismia vedetään kahteen suuntaan niin, että se on vaarassa revetä.

Niin siis mikä olikaan tärkeää?

Mediaetiikan kurssilla mietimme, mikä tieto oikeastaan on tärkeää.

Merkityksellistä on sellainen tieto, jolla on vaikutusta yleisön ihmis- ja perusoikeuksien toteutumiselle, yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, terveyttä ja turvallisuutta edistäville valinnoille tai tietämykselle ympäröivästä maailmasta, tieteestä ja kulttuurista.

Mitä enemmän, sitä merkityksellisempää.

Myös yleisön kokemuksilla, elämyksillä ja välittömästi syntyvällä mielihyvällä on merkitystä. Yleensä ei vain lopulta niin paljon.

Toista tärkeyden akselia voisi kutsua ansaituksi julkisuudeksi. Joskus uutisella tai jutulla on merkitystä nimenomaan sille, jota juttu käsittelee. Kun vaikkapa jonkin ihmisryhmän oikeuksia poljetaan, tapahtuneen esiintuominen julkisuudessa voi muuttaa asioita.

Tärkeys on näin käsitettävissä toisaalta yleisölle, toisaalta jutun aiheelle odotettavissa olevien seurausten kautta. Mitä huomattavammat positiiviset seuraukset, sitä tärkeämmästä jutusta on kysymys.

Avoimesti tärkeä

Yleisön kiinnostus ei monesti ole missään suhteessa tärkeyteen, sen muodostaviin seurauksiin. Mitä journalisti voi tehdä?

Reseptin tietää jokainen: tärkeästä on tehtävä kiinnostavaa.

Mediassa on yritetty loihtia perinteisistä aiheista vetoavia monin tavoin. Lopputulos vain on monesti lässähtänyt – ja pahimmillaan myrkkyä uskottavuudelle.

Yksinkertaisesta keitoksesta ei siis ole kyse.

Yksi perusainesosa on silti käden ulottuvilla: nimittäin tärkeys itse.

Tärkeys voi tehdä jutusta kiinnostavan – mutta vain silloin, kun se tuodaan esiin. Valinnanvapauden kasvaessa journalistin on kerrottava, miksi aihe on tärkeä.

Varsinkin poliittinen journalismi kärsii siitä, ettei asioiden taustoja valoteta tarpeeksi. Päätösten ja esitysten merkitys ei avaudu. Yleisöä ei tarvitse vähätellä, mutta useimmat heistä eivät ole politiikan toimittajia. Ainakaan toivottavasti.

Tärkeyden kanssa tulisi olla avoin, jotta yleisö luottaa journalistin valitsevan tärkeät aiheet – silloinkin, kun merkitys ei ole yleisölle ennalta niin selvää.

Kiinnostaviksi tiedettyihin aiheisiin keskittyvä media voi vastaavasti menettää yleisön luottamuksen, jos tulee ilmeiseksi, ettei juttuja ole tehty niiden tärkeyttä vaan ainoastaan yleisön houkuttelua silmälläpitäen.

Samalla on heitettävä pois viimeinenkin tippa siitä ennakkoluulosta, että journalismin pitää olla nuivaa tai että tärkeys sulkisi pois kiinnostavuuden.

Juttu saa olla kiinnostava, viihdyttävä tai hauska, kunhan se on ennen kaikkea tärkeä – avoimesti tärkeä.

18 kommenttia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *