Tuettu tutkimus – huono tutkimus?

14 kommenttia

Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa oluen hivenainepitoisuuksien havaittiin olevan vertailukelpoisia kaupallisten palautusjuomien pitoisuuksiin..

Yle uutisoi pian, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Heli Reinivuo suhtautuu epäilevästi graduun. Hieman myöhemmin Yle teki jutun graduntekijän Panimoliitolta saamasta rahoituksesta.

Tutkimuksen rahoittajiin ja niiden intresseihin tulee kiinnittää huomiota. Pelkkä tilisiirto ei silti tee tutkimuksesta vääristynyttä, huonoa tai muuten epäkelpoa lähdettä. Rahoituksen vaikutusta pitäisi arvioida tutkimuksen sisällöstä käsin. Tämä taas edellyttäisi tutkimukseen perehtymistä ja tieteenalan menetelmien ja sisältöjen tuntemista.

Tyypillisesti huteraan lähdekritiikkiin törmää tiedeuutisten anonyymeissa kommenttiosioissa. Sitä esiintyy kuitenkin myös tieteellisessä tutkimuksessa itsessään.

EHYT ry:n käynnissä olevassa hankkeesa tutkitaan alkoholiteollisuuden vaikuttamisstrategioita, ja tutkimushanketta vetää professoritasoinen tutkija. Sen sisältämässä haastattelututkimuksessa kysytään muun muassa:

 ”– Onko alkoholiteollisuuden rahoittama alkoholiteollisuuden toiminnan rajoitteita koskeva tutkimus teidän mielestänne tieteellisesti pätevää?”

Haastattelukysymys antaa ymmärtää, että tieteellisen tutkimuksen pätevyydestä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä sen rahoituksen perusteella.

Kritiikissäkin helppo on halpaa

Perusteellinen lähdekritiikki ei ole helppo laji. Se on muutakin kuin tilitapahtumien seuraamista.

Lähdekritiikki on kokoelma menetelmiä arvioida tiedon luotettavuutta. Helsingin yliopiston TVT-ajokortin materiaaleissa on esitetty joitakin kysymyksiä, joita lukija voi pohtia arvioidessaan löytämänsä tiedon luotettavuutta.

Yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetuissa materiaaleissa ei anneta suoraa vastausta siihen, mistä tunnistaa oikean tiedon ja hyvän lähteen. Tämä johtuu siitä, ettei mitään yksinkertaista vastausta ei ole.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa laiska lähdekritiikki on ennen kaikkea tapa, jolla voi näennäisesti perustella oman näkemyksensä paremmuuden ja tieteellisyyden.  On turhankin houkuttelevaa etsiä tutkimukseen liittyvä sivuseikka, jolla mitätöidä sen ansiot ja leimata se merkityksettömäksi.

Jos lähdekritiikki vaikuttaa helpolta, se todennäköisesti on vain halpa keino puolustaa omaa näkemystä.

FM Joonas Mattsson on yleisen valtio-opin jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan suomalaisten yliopistojen strategioiden ja toiminnan ristiriitoja. Hänen muita intressejään ovat mm. koulutus- ja tiedepolitiikka, kielitiede ja tiede yhteiskunnassa. joonas.mattsson[at]gmail.com @JoonasMattsson

14 kommenttia

  13. Elisa Juholin

    Graduja tehdään paljon tilauksesta, ja tällaisia ongelma voi tulla eteen. Gradun suunnitteluvaiheessa on tärkeää, että ohjaaja, tilaaja ja opiskelija jakavat ymmärryksen pelisäännöistä. Tutkimus ja konsultointi on pidettävä erillään toisistaan.

    Vastaa ↓

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *