Kohu tuli uutissanastoon juorulehtien otsikoiden kautta.
Kun henkilöstä ei ollut oikein muuta sanottavaa, kuin että hän on julkkis, piti keksiä joku määrite perustelemaan juttuaihetta ja vetämään lukijoita.
Syntyivät kohumissi, kohublondi, kohukaunotar, kohuliikemies. Tylsätkin asiat saatiin kuulostamaan kiinnostavilta: tuntematon ulkomaalaisnimi olikin kohupoliitikko. Lue lisää
Kun journalismia ja sen onnistumista arvioidaan, se helposti rinnastuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös journalismissa on kyse tutkimuksesta, joka pyrkii paljastamaan, selittämään ja kuvaamaan ympäröivää todellisuutta.
Tämä rinnastus jättää pimentoon useita journalismin (ja tieteen) ominaispiirteitä, jotka ovat arvioinnissa merkityksellisiä. Mikä journalismin ja tieteen erottaa toisistaan? Keskeiset tekijät voi tiivistää neljään kohtaan. Lue lisää
Millaista on eettisesti kestävä median käyttö kuluttajan näkökulmasta? Ihmisen käsitys siitä, mikä on eettisesti kestävää toimintaa laahaa mediateollisuuden ja median käytön nopeasti etenevän murroksen perässä.
Tässä ei ole mitään hävettävää. Ensin ihminen toimii, sitten luo tapoja ja lopuksi reflektoi, kun maailma panee vastaan.
Sosiaalisessa mediassa olen osallistunut keskusteluihin tunnekuohun vallassa, kommentoinut kärkkäästi ja ottanut mallia mielestäni nasevia kommentteja kirjoittavista ”keskustelijoista”. Olen osallistunut raivokkaan keskustelukulttuurin luomiseen ja siihen liittyvien käytäntöjen tuottamiseen. Lue lisää
Laatujournalismi on vaarallinen sana ja sitä voidaan tulkita kuinka vain, sanoi Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio SuomiAreenan keskustelussa “Tietoyhteiskunnasta kohuyhteiskuntaan” 18.7.2014.
Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä nyökytteli, kun Vainio tarkensi nykytilanteeksi “laadukkaamman printtisisällön ja hiukan kevyemmän nettisisällön”.
Journalismin laatu ei tietenkään ole vaarallinen sana tai aihe.
Sanomalehdet tarjoavat printissä ja netissä muutakin kuin journalistista sisältöä: mainoksia, säätiedotteita ja viihdettä. Mutta lisäksi huono journalismi on pystyttävä erottamaan laadukkaasta journalismista.
Laatujournalismin voi tunnistaa ja journalistisen sisällön arvioida laadukkaaksi ainakin kolmella eri tavalla. Lue lisää
Kun ainoa tiedonsaantikanava ei enää ole paikallislehti ja iltauutislähetys, yleisö ajautuu mielenkiintoiseen tilaan. Se alkaa seurata mediaa, jonka sisältö on sille kiinnostavaa.
Ja journalismi ajautuu ongelmiin. Lue lisää
Sosiaalisen median kautta meistä tuli kaikista kerralla mediatoimijoita. Jokainen pääsee julkaisemaan usein rajoittamattomalle yleisölle.
Jokainen kohtaa saman kysymyksen: mitä tulisi viestiä ja mitä jättää viestimättä? Millä tavalla? Kyse on sosiaalisen median etiikasta. Lue lisää
Netin journalismi ja sosiaalinen media ovat täynnä mahdollisuuksia kommentoida, ilmaista oma näkemyksensä johonkin viestiin.
Kommentoinnilla on etunsa. Usein toivoisi kommentointimahdollisuuden laajenevan tavalla tai toisella kaikkialle. Esimerkiksi YLE:n nettisivujen uutisia ei useinkaan voi kommentoida.
Toisaalta joskus kommenteista on enemmän haittaa ja ajanhukkaa kuin niiden sisältö ja merkitys oikeuttaa. Kommenteilla on siis oma rikkautensa ja köyhyytensä: Lue lisää