Kuka nielee valioidut faktat?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Maidonjalostaja Valio otsikoi taannoisen tiedotteensa räväkästi:

valio1

Ja lehmätkin lentää!

On päivänselvää, että maidon- ja karjantuotannosta sekä rehun viljelystä syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiili- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä. Miksi tämä ei koskisi myös suomalaista karjaa?

Väitteensä tueksi Valio esittelee Factos Oy:n Newsbrokers-palvelusta tilaamansa kirjallisen tuotteen, jota sen kirjoittajat kutsuvat ”reportaasiksi”. Se ei ole tutkimus tai selvitys vaan jonkinlaisen raportin muotoon laadittu teksti, johon on haastateltu viittä suomalaisen karjantuotannon asiantuntijaa.

Yksi reportaasin keskeinen väite on, että suomalainen nauta on erityisen hiilineutraalia.

Yksinkertaisimmillaan hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että tuotanto sitoo hiiltä saman verran kuin se vapauttaa ilmakehään. Hiiltä sitovaa osaa tuotannossa kutsutaan hiilinieluksi.

Reportaasin väitettä perustellaan sillä, että Suomessa metsät sekä karjan ruokintaan viljelty nurmi toimivat hiilinieluina:

”Koska suomalaisilla maatiloilla on yleensä metsää, joka on päästönielu, on suomalainen maatalous globaalisti ehkä hiilineutraalein mahdollinen.”

Ja toisaalla:

”[…] on olemassa riidattomia suuren luokan faktoja, joista yksi on Suomen maatilojen poikkeuksellinen hiilinielukapasiteetti, jonka antavat nurmiviljely ja metsät.”

Mutta nämä ”riidattomat suuren luokan faktat” eivät ole kovin tukevalla pohjalla. Oikeastaan ne eivät ole faktoja lainkaan.

Metsä ja viljelynurmi nimittäin eivät ole karjankasvatuksen hiilinieluja – edes reportaasissa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan.

Metsä ei ole karjankasvatuksen hiilinielu

Metsä kyllä sitoo runsaasti hiiltä, mutta pitäisikö se ottaa huomioon karjankasvatuksen hiilinieluna? Tähän kysymykseen viittaa haastatelluista asiantuntijoista kaksi.

Yksi pohtii, että hiilitasetta voisi tarkastella kokonaisuutena, kansantalouden näkökulmasta: ”Miksei metsänielu voisi kompensoida pellon päästöä valtakunnan tasolla?”. Tästä ei tietysti seuraa, että karjantuotanto on hiilineutraalia. Kyse on siitä, että koko maata tarkastellessa runsaat metsät tasoittavat hiilipäästöjä ylipäätään.

Toinen asiantuntija puolestaan sanoo suoraan, ettei metsää voi pitää karjankasvatuksen hiilinieluna: kyse on erillisistä tuotantosysteemeistä. Metsä kasvaisi vaikka karjaa ei olisikaan.

Viljelynurmi ei niele hiiltä

Viljelynurmen kohdalla tilanne on toinen: viljely riippuu nimenomaan karjankasvatuksesta.

Mutta sitooko viljelynurmi hiiltä? Ei, jos haastatelluilta asiantuntijoilta kysytään. Päinvastoin, yhden asiantuntijan mukaan nurmista todennäköisesti ”edelleen […] poistuu enemmän hiiltä kuin sitoutuu”. Toinen toteaa: ”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että myös nurmelta vapautuu enemmän hiiltä kuin sitoutuu”.

Nurmenviljely voi tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi soijan tai maissin viljeleminen. Hiilinieluksi viljelynurmea ei kuitenkaan voi kutsua.

Maailmanluokan faktat?

Hämmennystä ei vähennä, että sen kummemmin kommentoimatta Valio on 9.3.2017 muuttanut tiedotteensa otsikon uuteen muotoon:

valio2

”Suuren luokan” faktoista on siirrytty maailmanluokan väitteeseen. Se perustunee jälleen ”reportaasiin”, jonka tiivistelmässä todetaan:

”Suomessa asiantuntijoiden kesken vallitsee melko lailla yksimielisyys siitä, että suomalainen yhdistetty  naudanlihan ja maidon tuottaminen on pienempi uhka ilmastolle kuin muualla tuotetut liha ja maito.”

Kai edes tämä pitää paikkansa?

No, ei.

Reportaasiin haastatellut asiantuntijat eivät väitä, että suomalaisen nautakarjan hiilijalanjälki olisi ulkomaista pienempi. Yhden asiantuntijan mukaan hiilipäästöjä koskevat tiedot ovat ”vaikeita verrata keskenään”; toisen mukaan ”vertailu on hyvin haastavaa” ja lisätutkimus olisi tarpeen.

Valion sekä sen reportaasin väitteet suomalaisen karjantuotannon ilmastovaikutuksista ovat täysin perusteettomia – itse reportaasin sisältämien asiantuntijahaastattelujen perusteella.

Valioidut faktat

Valion julkaisema hämmentävä ”reportaasi” muistuttaa ulkoisesti erehdyttävän paljon tutkimustietoa yhteenvetävää ja kiteyttävää selvitysraporttia, jollaisia tuotetaan paljon päätöksenteon tueksi.

Tällaisesta selvityksestä ei kuitenkaan ole kyse. Reportaasin laatinut yritys kertoo tuottavansa tilaajan intresseistä riippumatonta, ”objektiivista ja verifioitavissa olevaa tietoa”, ”journalistisia objektiivisuuskriteereitä” käyttäen ja ”yksinomaan reportaasissa mainittujen lähteiden perusteella”.

Lopputulos on jotakin aivan muuta. Objektiivisesta, verifioitavasta tiedosta ei voi puhua, kun edes reportaasin oma haastatteluaineisto ei tue sen sisältämiä väitteitä.

Yksipuolisessa ja harhaanjohtavassa viestinnässä valikoidaan tutkimuksesta, tilastoista ja haastatteluista toimeksiantajan intresseihin tai näkemykseen sopivimmat faktat. Jo tämä on huono asia.

Valion reportaasi on kuitenkin aivan uusi tapa lähestyä tilaajan intresseihin sopivien näkökohtien löytämistä.

Nyt faktat on pikemminkin valioitu: asiantuntijahaastattelujen jälkeen on vain tyynen rauhallisesti keksitty omat, vaihtoehtoiset ”faktat”, jotka eivät edes perustu haastatteluihin.

Entä toimeksiantaja? Nielee valioidut ”faktat” eikä edes pyyhi suuta.

Odottaa sopii, koska julkaistu reportaasi pakottaa haastatellut asiantuntijat ottamaan siinä vedettyihin johtopäätöksiin kantaa – ja koska Valio viimein avoimesti korjaa esittämänsä virheelliset väitteet.

Siihen asti: lehmätkin lentää, Valio?

Lisäys 10.3.: Reportaasin ovat tilanneet Valio, HKScan Group, Atria, Snellman sekä maataloustuottajien etujärjestö MTK. Myös MTK:n tiedotteessa 25.1.  toistetaan reportaasin perusteettomia johtopäätöksiä.

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

77 kommenttia

  1. Pia Kontunen

    Hyvä Henrik, Valion uutisen otsikko vaihdettiin, koska se oli minun henkilökohtainen mokani ja liiallinen yksinkertaistus. Joskus liiallisessa innossa tulee virheitä, olen siitä pahoillani. Useamman tilaajan Newsbrokersilta tilaama tutkijahaastatteluihin ja lähdeviitteisiin perustuva reportaasi sen sijaan on näiden tutkijoiden tutkimukseen perustuva perusteltu näkemys. Asiakokonaisuus on niin monimutkainen, että haluamme tuoda julkiseen keskusteluun myös sellaisia näkökulmia, joita siellä ei juurikaan ole esitetty. Siksi teetimme reportaasi, jossa myös toisen näkemyksen omaavat tutkijat pääsevät ääneen. Metsien laskennallisesta merkityksestä ollaan monta mieltä. Nautakarjan metaania sitoo myös monivuotinen laidunnurmi tehokkaasti. Tässä linkki reportaasiin: http://www.newsbrokers.fi/wp-content/uploads/2017/01/2017-01-10-Ilmastonmuutos-ja-naudanlihan-tuotanto-Suomessa-XLIII-1.pdf
    terveisin Pia Kontunen

  2. Henrik Rydenfelt Artikkelin kirjoittaja

    Hei, kiitos kommentista!

    Hyvä, että aiemman otsikon virhe tunnustetaan. Se kannattaisi tehdä myös osana omaa viestintää.

    Uusi otsikko on kuitenkin sekin virheellinen. Se ei saa minkäänlaista vahvistusta teettämänne raportin tutkijahaastatteluista.

    Sanot, että metsien laskennallisesta merkityksestä ollaan erimielisiä. ”Reportaasin” haastattelujen perusteella nämä tutkijat eivät ole eri mieltä: metsää ei voi pitää karjatalouden hiilinieluna.

    Sanot, että nautakarjan metaania sitoo monivuotinen laidunnurmi. ”Reportaasin” haastatteluissa tutkijat toteavat, että nurmiviljelyn vuoksi karjasta vapautuu runsaasti metaania, jota nurmi ei sido.

    Jos olet näistä yhä eri mieltä, voit varmasti osoittaa tutkijahaastatteluista kohdat, joihin näkemyksesi perustuu. En ole varma, luitko yllä olevan blogitekstin — se nimenomaan käsitteli teettämäänne ”reportaasia”.

    On tyypillistä etsiä omiin intresseihin sopivia ”toisen näkemyksen omaavia” joiden ”ääni pitää saada kuuluviin”, koska kokonaisuus on ”monimutkainen”. Nyt ette tällaisia tutkijoita löytäneet. Toivottavasti haastateltujen tutkijoiden ääni pääsisi todella kuuluviin, eikä heidän vastauksiaan vääristeltäisi johtopäätöksissä tällä tavalla.

    1. Pia Kontunen

      Tässä tutkijoiden näkemyksiä:
      Sivu 19: ”Maan rakenne säilyy luonnollisempana, juuristo säilyy elävänä ja pitää maata kuohkeana ja sitoo itseensä hiiltä….” ”Mutta Suomi ei ole yhtä optimaalinen kuin hieman lämpimämpi ilmasto…Hiili varastoituu paremmin nurmeen ja maaperään sellaisissa maissa, joissa on pysyviä nurmia….Nurmiviljely on silti Suomessakin hiilitaseen kannalta parempaa kuin viljanviljely.” ”Nurmiviljelyssä on mahdollisuus käyttää palkokasveja…..Tämä vähentää epäsuoria N2O-päästöjä…Koska nurmi ottaa hyvin typpeä maasta, nurmen N2O-päästöt ovat alemmat kuin viljanviljelyn”.
      Sivu 23: ”Monivuotiseen nurmeen sitoutuu koko ajan hiilidioksidia, jota se kuluttaa kasvaessaan, ja nielusuhde on parempi kuin viljakasveilla.”
      Sivu 24: Jugan (maat.-metsät. tri Jarmo Juga, H:gin yo) kanta on se, että metsät ovat olennainen osa CO2-yhtälöä, kun tarkastellaan koko maatilataloutta.
      Sivu 27: ”Meillä maataloustuotannon tehostuminen on vähentänyt päästöjä, ainoastaan emolehmien eli lihakarjan lisääminen on lisännyt päästöjä, mutta niidenkin päästöt ovat kansainvälisesti pienet, ja metsä nielee ne joka tapauksessa.”

      1. Henrik Rydenfelt Artikkelin kirjoittaja

        19 ja 23: Kaikki kasvit sitovat hiiltä, mutta suomalainen nurmiviljely ei toimi hiilinieluna, kuten raportin tutkijat toteavat. N2O ei ole metaani vaan ilokaasu. Kyse on lannoitteiden päästöistä, jota viljanviljelyyn verrattuna voidaan tosiaan välttää. Tästä ei seuraa mitään yksinkertaista johtopäätöstä suomalaisen nautakarjatalouden ilmastoystävällisyydestä vertailussa ulkomaiseen.

        24 ja 27: Kuten sanottu, metsässä kyse on hiilinielusta koko kansantalouden hiilitaseen, ei nautakarjantuotannon näkökulmasta. Jos brasilalaisten sademetsien hiilinielu jyvitettäisiin pelkälle nautakarjataloudelle, olisi karjankasvatuksen hiilitase varmasti aivan mahtava.

  3. Lop

    Kiitos tästä! Jätin jo aiemmin Valiolle palautetta ja sain vastaukseksi ympäripyöreää paskaa siitä, miten reportaasi perustuu tutkijoiden näkemyksiin ja aihe on monimutkainen blaablaablaa. Vähän ihmetyttää, ettei Valiolla katsota tulevaisuuteen. On kiistaton fakta, että luonto ei kestä nykyistä kulutusta. Luulisi Valionkin haluavan osalliseksi kasvavista kasvisperäisten tuotteiden markkinoista sen sijaan, että myyntiä yritetään lisätä suoralla valehtelulla.

    Koko keissi on mielestäni vähän verrattavissa siihen, jos myisin samoja puhelimia kuin kilpailija, mutta väittäisin akun keston olevan tuplat. Ehkä tulisi pieni myyntipiikki, mutta asioiden oikean laidan selvittyä minulta ei ostaisi kukaan, varsinkaan, jos virheen tultua esiin jatkaisin vielä sitkeästi valehtelua, tyyliin: ”Pahoittelen aiempaa mainoslausettamme, mutta ohessa kiistaton asiantuntijalausunto, johon emme ole vaikuttaneet ja joka todistaa tuotteemme olevan silti merkittävästi parempi!”

    Valheella on lyhyet jäljet.

  4. JohanS

    Eiköhän nyt pitäisi ottaa vähän takapakkia tässä keskustelussa? Koko ajan meille kerrotaan miten paha lehmä on, muttei nähdä kokonaisuutta. Ensinnäkin 60% Euroopan maatalousmaasta on nurmella, enkä usko kenenkään olevan sitä mieltä, että pysyviä nurmimaita kannattaisi kyntää pelloksi. Se nimittäin aiheuttaisi eroosiota ja aika lailla kasvihuonekaasupäästöjä. Ja tarvitsemme syötävää, joten syömmekö ruohoa? Ei kai sentään! Ei meillä ole muita vaihtoehtoja ole kuin syöttää se ruoho märehtijöille.

    Jos jollakin on aikaa, kannattaisi tutustua maatalousmaan hiilipitoisuuteen eri maissa. Se on paljon korkeampi Suomessa kuin useimmissa muissa maissa, osaksi sen takia että meillä on suoperäiset viljelymaat, mutta myös siitä, että meillä viljellään paljon nurmea. Ja se on hyvä merkki luonnolle, eikö niin? Se myös todistaa, että lehmien metaanipäästöja tarkastaltaessa pitää myös ottaa huomioon muu viljely, esimerkiksi vihannesten viljely joka ei todellakaan ole mikään paras vaihtoehto. Ei varsinkaan luomu, joka aiheuttaa enemmän ravinnetappioita kuin niin sanottu tehoviljely.

    Eikä se typpi siitä yhdessä vuodessa karkaa, kyllä se kestää noin 30 vuotta ennen kuin typen mineralisaatio on ohi kun vaihdetaan nurmesta johonkin viljelykiertoon missä ei ole nurmea, joten ei ne NOX kasvihuonekaasupäästöt niin vaarallisia ole vaikka vuoroviljelyssä on viljaa välillä.

    Tutkija voisi tarkastaa asiat vähän pragmaattisemmin, mutta valitettavasti silloin ei saa yhtä paljon älämölyä aikaan.

  5. Heikki Sirkkola

    ymmärsinkö oikein, että tutkimalla viestintää tullaan asiantuntijaksi karjanruokinnassa. Harmittaa, että tuli aikoinaan opiskeltua eläinlääkäriksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.