Kommenttien köyhyys ja rikkaus

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Netin journalismi ja sosiaalinen media ovat täynnä mahdollisuuksia kommentoida, ilmaista oma näkemyksensä johonkin viestiin.

Kommentoinnilla on etunsa. Usein toivoisi kommentointimahdollisuuden laajenevan tavalla tai toisella kaikkialle. Esimerkiksi YLE:n nettisivujen uutisia ei useinkaan voi kommentoida.

Toisaalta joskus kommenteista on enemmän haittaa ja ajanhukkaa kuin niiden sisältö ja merkitys oikeuttaa. Kommenteilla on siis oma rikkautensa ja köyhyytensä:

Rikkautta:

1. Osallistuminen

Kommenttien kautta yleisö pääsee osallistumaan uutisesta, mielipiteestä tai blogikirjoituksesta muodostuviin käsityksiin ja näkemyksiin.  Mediaetiikan luentokurssilla mietimme, mitä oikeuksia yleisöllä on median toiminnassa. Osallistuminen nousi esille yhtenä vastauksena. Tänä päivänä yleisö ei aio enää olla ainoastaan vastaanottava osapuoli.

2. Korjaus ja oikaisu

Julkiset kommentit antavat yleisölle mahdollisuuden huomauttaa virheistä. Yleisön oikeus saada kirjoittaja tai toimittaja oikaisemaan virheensä ei voisi toteutua helpommin ja yksinkertaisemmin.

Screenshot 2014-04-06 at 02.04.52

HS.fi 27.6.2012. Heti ensimmäinen kommentti korjaa uutisen merkittävän virheen.

Kommenteista voi olla kirjoittajalle tai toimittajalle valtava hyöty. Se tulisi myös avoimesti tunnustaa korjausta tai oikaisua tehdessä.

Köyhyyttä:

3. Jankkaus ja solvaus

Kommenteissa jankataan, solvataan, mollataan ja tiedetään kaikki kaikkia muita paremmin. Keskustelu ei mene eteenpäin. Rakentavien ehdotusten esittäminen vaikuttaa nimettömässä nettikeskustelussa mahdottomalta.

Screenshot 2014-04-06 at 01.36.35

Iltasanomat.fi:n lukijat kommentoivat pääministeri Kataisen ilmoitusta olla jatkamatta tehtävässään 6.4.2014.

Ilta-Sanomien nettiuutisilla on kyseenalainen kunnia olla Suomen kommentoiduin ja samalla kommenttien puolesta heikkotasoisin media. Jopa siellä erään paljon puhuttaneen glamour-mallin ja esiintyjän kuolemaa koskevasta uutisoinnista kommenttimahdollisuus oli kokonaan jätetty pois. Ratkaisua ei voi pitää vääränä.

4. Käyttö uutiskriteerinä ja -aiheena

Kommenttien määrää ja luonnetta väärinkäytetään usein kriteerinä uutisaiheen valinnalle ja uutisjutun onnistumiselle. Pasi Kivioja huomautti Journalisti-lehdessä (13/2013):

Tällä vuosikymmenellä kiinnostavuuden rinnalle tärkeäksi uutiskriteeriksi tiedotusvälineissä on noussut se, että aihe herättää keskustelua. Some-aikana todelliset puheenaiheet nähdään juttujen kommentti- ja jakomääristä Facebookissa ja Twitterissä.

Toimittajasta on Kiviojan mukaan tullut trolli, jonka tarkoitus on herättää mielipiteitä ja kiivasta keskustelua ja näin osoittaa onnistuneensa.

Kiviojan huomioon voisi lisätä, että kommentteja käytetään paitsi uutiskriteerinä, myös kasvavassa määrin uutisaiheena. Jutun kirvoittamista kommenteista – oli niitä sitten paljon tai vähän – kun saa näppärästi aikaan toisen jutun.

Hyvän journalismin tarkoitus ei ole provosoida tai provosoitua aiheettomasti. Kommenttien puute ei usein ole epäonnistumisen merkki. Se todistaa pikemminkin siitä, ettei oikaisulle tai närkästymiselle ole sijaa.

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

24 kommenttia kirjoitukseen “Kommenttien köyhyys ja rikkaus

Jätä kommentti

Your email address will not be published.