Euroopassa ollaan huolissaan Ukrainan tilanteesta ja Suomessa keskustellaan maahanmuuttajien lastenvaunuista.

Länsi-Afrikassa taistellaan Ebolaa vastaan. Taistelu ollaan häviämässä, ainakin mikäli Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestöä on uskominen.

Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut yli 3500 ihmisen saaneen vahvistetun tai todennäköisen tartunnan. 1900 on kuollut, 400 enemmän kuin viikkoa aikaisemmin. Kuolleisuusprosentti on 51. Sadasta tartunnan saaneesta selviää hengissä 49 – paitsi Guineassa, jossa kuolleisuusprosentti on 66.

Köyhien ongelma?

Ebolaa on kuvattu köyhien ongelmaksi, vaaralliseksi tartuntataudiksi, joka olisi ollut pysäytettävissä. Siihen on olemassa tarvittava tieto ja taito.

Myös aikaa on ollut. Epidemia sai alkunsa WHO:n mukaan jo tammikuussa 2014 ja on ollut yleisessä tiedossa maaliskuusta asti. Elokuun lopussa todettiin viikon aikana suurin uusien tartuntojen määrä epidemiassa eniten kärsivässä kolmessa maassa.

WHO julisti Ebolan johdosta kansainvälisen terveyden poikkeustilan elokuun alussa. Onko se johtanut ratkaiseviin toimiin? Ei. 

Euroopan unioni lupasi 140 miljoonaa ebolan torjuntaan Afrikassa. Summa tuskin tulee riittämään.

Lääkärit ilman rajoja arvioi, että nykyisellä tartuntavauhdilla viruksen taltuttamiseen saattaa kulua jopa yhdeksän kuukautta. Tänä aikana WHO arvioi 20 000 ihmisen saavan tartunnan. Järjestöt peräänkuulutavat voimakkaampia toimia maailman johtajilta.

Auttamista oman hengen uhalla

Avustusjärjestöt rekrytoivat vapaaehtoisia eri puolelta maailmaa. Alueella työskentelevät kuvaavat olosuhteita koskettavasti.

Alueella työskentelevistä hoitajista ja lääkäreistä yli 240 on saanut tartunnan, 120 heistä on kuollut. Helsingin Sanomien mukaan erään sairaalan henkilökunta on lakossa, koska työntekijöille ei ole maksettu palkkoja. Lisäksi sairaalassa on pulaa suojavarusteista, joilla henkilökunta voisi suojata itseään tartunnalta.

He kirjaimellisesti pyrkivät auttamaan toisia oman henkensä uhalla.

Samaan aikaan toisaalla hehkutetaan syyskuussa alkavaa Ebola-rokotteen testausvaiheetta, jossa rokotetta kokeillaan ihmisillä. Meillä Suomessa kerrotaan, kuinka hyvin olemme valmistautuneita mahdollisten Ebola-tapausten varalta.

Tämä kaikki on todella hienoa ja tervetullutta taistelussa tätä sairautta vastaan. Mutta mikä tästä positiivisesta kehityksestä koituu Afrikan köyhien kansojen eduksi? Miten he hyötyvät kalliista rokotteista tai uusista lääkkeistä, kun nyt ei ole varaa edes henkilökunnan palkkaan ja suojavarusteisiin?

Anja Terkamo-Moisio, TtM (Preventiivinen hoitotiede), on jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskittyy kansalaisten sekä sairaanhoitajien kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuviin käsityksiin ja asenteisiin. Anja bloggaa tutkimusprosessistaan osoitteessa www.hyvapahakuolema.blogspot.fi
anja.terkamo[at]gmail.com