Totta tai ei, näin me sen koimme

Kun Enkeli-Elisan tarina alkoi vähitellen paljastua huijaukseksi, kiusatun muistolle omistetun Facebook-tukiryhmän ylläpitäjä Kim kuittasi huhut näin:

“Elisan tapaus on tosi, mutta vaikkei olisikaan niin nuoret tekevät itsemurhia koulukiusaamisen takia joka tapauksessa.” (HS Kuukausiliite 20.3.2013)

Kirjailija Minttu Vettenterän fabuloima tragedia ja sen hahmot – Elisa ja hänen surun murtamat vanhempansa – ovat siis jollain syvemmällä, emotionaalisella tasolla totta. Rahankeruukampanja ja kirjamyynti olisivat kaiketi voineet jatkua. Elisaa ei ollutkaan, silti kaikkien maailman kiusattujen puolesta tuntuu pahalta.

Tilastoista ei saa tarinaa, jos kertomusmuodon edellyttämä kokeva yksilö puuttuu (ks. Caracciolo 2013). Sellaisen voi siis kai tekaista? Lue lisää

Nyt tarvitaan dialogia

Keskusteluilmapiiri on Suomessa kärjistynyt nopeasti. Keskustelu on muhinut verkossa jo pidempään ja viime aikoina se on levinnyt yleisempään julkisuuteen. Verkossa keskustelu on ylikuumentunut niin, että keskustelualueita joudutaan sulkemaan.

Syitä ylikuumentumiseen on monia: talouskriisin aiheuttama huoli, poikkeuksellinen pakolaismäärä sekä Suomen poliittinen ilmaston muuttuminen. Olisi tärkeää suunnata keskustelu hedelmällisemmälle pohjalle. Nyt on tilausta vuoropuhelulle eli dialogille.

Dialogi ei ole mitä tahansa keskustelua. Dialogia on usein kuvattu yhdessä ajatteluksi. Tavoitteena on löytää yhdessä syvempi ymmärrys jostain ilmiöstä sekä uusia ajatusmalleja ilmiöön liittyen. Dialogi eroaa väittelystä, jossa on voittaja ja häviäjä. Dialogin onnistuessa kaikki ovat voittajia.  

Dialogin onnistumiseksi olisi huolehdittava ainakin neljästä asiasta. Ensinnäkin on pyrittävä totuuteen, vaikka se on tietysti suhteellinen asia. Totuus riippuu asiasta, tilanteesta ja ihmisistä. Joissain asioissa totuus on selkeä, mutta toisissa hyvinkin kiistanlainen. Esimerkiksi hyvästä yhteiskunnasta lienee monta totuutta. Lue lisää

Kovat ajat koettelevat vuoropuhelun etiikkaa

Taloudellisen niukkuuden aikana myös keskustelukulttuuri vaikuttaa köyhtyneen. Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vaihtoehtojen puntaroinnin ovat korvanneet johtajien ja asiantuntijoiden synkät monologit, joilla perustellaan jo tehtyjen päätösten välttämättömyyttä. Yhteistoimintaneuvotteluilla tarkoitetaan ensisijaisesti lomautuksia ja irtisanomisia.

Rakentavia ehdotuksia ja ideoita ei uskalleta esittää lannistumisen ilmapiirissä. Turhautuminen purkautuu nettikeskustelujen aggressiiviseen huuteluun. Varsinaisesta aiheesta eksytään vain kauemmas väittelemällä siitä, kenen syytä keskustelun heikko taso on.

Työmarkkinaosapuolten kesken ei päästä edes sopimukseen siitä, mistä keskustellaan, kun ensimmäiset uhkaukset on jo esitetty. Maahanmuuttokeskustelu juuttuu väittelyyn rasismin ja maahanmuuttokriittisyyden käsitteistä.

Syyttelyn sijasta rakentavat ehdotukset ovat tarpeen. Ehdotamme, että parempi keskustelukulttuuri on aitoa vuoropuhelua. Aidon vuoropuhelun ensimmäinen edellytys on jaettu ongelma. Ilman sitä keskustelu on pelkkää omien kantojen huutelua. Aidon vuoropuhelun tarkoitus ei ole keskustelun “voittaminen”. Jos sen tuloksena syntyy onnistunut ratkaisu, jokainen selviää voittajana. Lue lisää