Rasismi: neljä väärinymmärrystä

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne vaatii rasismin käsitteen ymmärrystä. Rasismin käsitteen määrittelystä kirjoitin toisen jutun. Määrittely ei kuitenkaan ratko kaikkia pulmia. Yhtä tärkeää on ymmärtää, millainen käsite rasismi on, ja miten se on yhteydessä moraaliin.

Rasismiin liittyy neljä väärinymmärrystä, joita esiintyy sekä rasismin puolustajilla että sen vastustajilla.

Ensimmäisen väärinymmärryksen mukaan kaikki puhe ihmisryhmien välisistä eroista on rasismia.

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos sanon kiinalaisen miehen keskipituuden olevan 167,1 cm ja hollantilaisen 181 cm, tämä ei ole rasismia. Jos totean maahanmuuttajien olevan yliedustettuina raiskaustilastoissa, edes tämä väite ei ole rasismia – jos se vain on totta. Jos kuitenkin päättelen edelleen, ettei ketään turvapaikanhakijoita pidä päästää maahan, koska maahanmuuttajat raiskaavat, tämä on rasismia.

Jotkut käsitteet ovat normatiivisia. Normatiivisuus tarkoittaa sitä, että jokin asia on oikein tai väärin. Joissakin käsitteissä oikea ja väärä on sisään leivottuna. Esimerkiksi rehellisyys tai varkaus ovat normatiivisia käsitteitä.

Myös rasismi on normatiivinen käsite. Suomen kielen perussanakirja määrittelee rasismin kolmella sanalla: ”rotusyrjintä, -sorto, -kiihko(ilu)”. Oxford English Dictionaryn mukaan rasismi on näkemys, jonka mukaan rodut eroavat toisistaan siten että jotkin rodut ovat toisiin nähden ylivertaisia.

Kuuluu siis rasismin käsitteeseen, että tietyt ihmisryhmät ovat ylivertaisia ja etuoikeutettuja. Koska näin on, voi rasisti seuraavaksi päätellä, että ylivertaisten ryhmien puhtautta pitää suojella alempiarvoisilta ryhmiltä.

Tullaan toiseen väärinymmärrykseen, jonka mukaan rasismi on vain yksi mielipide muiden joukossa. Näin ei ole: rasismi ei ole koskaan pelkkää ajattelua, vaan sillä on aina yhteiskunnallinen vaikutuksensa. Toisin kuin esimerkiksi makumieltymyksillä, rasismilla on ihmisten yhteistoimintaa koskevia seurauksia. Ei ole rasismia ilman ajatusta siitä, että joitakin ihmisryhmiä pitää kohdella paremmin kuin toisia.

Jos tämä ymmärrettäisiin, lakattaisiin puhumasta rasismista viime aikoina yleistynein tavoin. ”En ollut ennen rasisti, mutta kun hallitus alkoi tehdä sietämätöntä maahanmuuttopolitiikkaa, minusta tuli rasisti.” Facebookissa käytiin keskustelu: ”Monestakohan on tullut Suomessa #rasisti nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena?”, yksi kysyi. Eräs kommentoija vastasi: ”95 %”.

Kun joku järkeilee noin, hän päättelee väärin. Hän syyllistyy naturalistiseen virhepäätelmään. Sen mukaan minkään luonnollisten seikkojen, siis esimerkiksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan, perusteella ei voida omaksua jotakin normatiivista näkemystä (siis esimerkiksi rasismia).

Virhepäätelmä on sama kuin ylhäällä, kun raiskaustilastoista päätellään, ettei uusia turvapaikanhakijoita pidä päästää maahan. Etiikassa puhutaan Humen giljotiinista: no ought from is. Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla.

Jos siis joku perustelee äskettäisen rasistisen herätyksensä hallituksen maahanmuuttopolitiikalla, hän syyllistyy virhepäätelmään. Samalla logiikalla voisi sanoa, että minun on oikein varastaa, koska lapsuuteni oli köyhä.

Samaan virheeseen syyllistyi äskettäin Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva Elomaa. Hän lausui julkisuudessa, että Helsingin Asema-aukiolla uusnatsien tekemä väkivallanteko johtui maahanmuuton ongelmien hyssyttelystä. Näin ei saa päätellä – ei logiikan eikä moraalin sääntöjen mukaan.

Kolmas rasismin väärinymmärrys koskee enemmistöjen ja vähemmistöjen suhdetta. ”Ei voi olla niin, että kantaväestön oikeuksia poljetaan ja vähemmistöjä suositaan.” Kyllä voi, sillä tätä juuri tarkoittaa positiivinen erityiskohtelu.

Monia vähemmistöjen oikeuksia olisi jäänyt aikojen saatossa puolustamatta – enkä esimerkiksi nyt kirjoittaisi suomen kielellä – ellei aikojen saatossa kasaantuneita erioikeuksia olisi tasattu positiivisella diskriminaatiolla. Jos jokin ihmisryhmä on historian saatossa ajautunut epäoikeudenmukaiseen asemaan, demokraattisen yhteiskunnan on puututtava asiaan.

Jos tätä ei ymmärrä, ei ymmärrä rasismia saati oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Jos joku väittää tätä kaksinaismoralismiksi, hän erehtyy: eriarvoisuuden tasaamisessa on kyse juuri siitä, että eri ryhmiä kohdellaan eri tavoin.

Rasismin vastustamisen kannalta tämä on tärkeää, sillä rasismi kohdistuu aina enemmistöihin tai vähemmistöihin. Rasismi on aina rakenteellista, sillä syrjiä voi vain vähemmistöjä tai enemmistöjä.

Neljäs ja viimeinen väärinymmärrys koskee yrityksiä kiistää rasismi. ”Tietenkään emme kannata rasismia, eihän kukaan kannata.” Tekojen moraalisuuden kannalta ei lopulta ole merkitystä sillä, mitä tekijä niistä itse ajattelee, vaan tekoa pitää arvioida suhteessa niihin ihmisiin, joita se koskee.

Jos joku siis kiistää rasismin sen jälkeen, kun on syyllistynyt rotuperusteiseen syrjintään, ei tuo kiistäminen tee rasistisia väitteitä tai tekoja tyhjäksi. Rasismin kiistäminen muuntuu tässä tapauksessa rasismin puolustamiseksi.

Rasistisiin tekoihin syyllistynyt ei tätä välttämättä itse huomaa. Kuka tahansa voi toimia huomaamattaan rasistisesti – ja tällaista ymmärtämättömyyttä pitäisi ymmärtää, vaikka sen naamioima rasismi tuomitaankin.

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

27 kommenttia kirjoitukseen “Rasismi: neljä väärinymmärrystä

  1. Juhani Korhonen

    Entä jos olen sitä mieltä, että turvapaikkamenettelyn väärinkäyttäjiä ei pidä päästää Suomeen, koska Suomella ei ole varaa elättää heitä. Olenko rasisti?

    1. The American

      Olet popularistisessa mielessä, mutta et “oikeassa” tai tieteellisessä mielessä, on täysin rationaalista haluta suojella perhettään myös heidän elintasoa. Rasismi on sana mitä heitellään yleensä että saadaan hiljennettyä oppositio niin tämä kuten moni näistä “ideoista” on rantautunut meille USAsta Ruotsin kautta.
      Jos esim perustelet miksi maahanmuutto on liian kallista eikä hyödytä suomalaista yhteiskuntaa, voidaan sinua sanoa sydämmettömäksi, mutta ei rasistiksi.

      Kovalainen missaa pointin “positiivisessa” rasismissa ja vertaus on mielenkiintoinen, koska hänen pointtinsa pidemmälle vietynä tarkoittaa pakollisen ruotsin olevan rasismia.
      Minkäänlainen rasismi tai seksismi ei ole hyväksi ei positiivinen eikä negatiivinen. Se mitä ihmisille pitää taata on equality of opportunity not outcome.

  2. Elias Paatos

    Onko tilastomatematiikka siis rasismia? Jos joukko a:ssa on enemmän ominaisuus y:tä tällöin on valitettavasti myös matemaattinen tosiasia, että jokainen joukon a henkilö omaa todennäköisemmin y ominaisuuden kuin joukon b jäsen joilla ominaisuus y on harvinainen.

    Rasismista on tullut terminä vitsi, eikä tämäkään kirjoitus mene oikeaan suuntaan kuin aavistuksen.

  3. Nimetön

    >Jos kuitenkin päättelen edelleen, ettei ketään turvapaikanhakijoita pidä päästää maahan, koska maahanmuuttajat raiskaavat, tämä on rasismia.
    Tällä logiikalla valtion käsite on rasistinen. Valtion käsitteeseen sisältyy rajat, sekä muiden kansojen syrjiminen, jotka ovat mielestäni johtaneet länsimaiden keskinäiseen kilpailuun ja sitä kautta hyvinvointiin.

    Jos mielestäsi ulkomaalaisuuden perusteella syrjiminen olisi rasismia, silloin myös Suomen rajat ja suomalaisuus olisivat rasistisia. Eivät turvapaikanhakijat ole mikään yhtenäinen ryhmä, jota voisi syrjiä, kuten eivät ole ulkomaalaisetkaan. Niin kauan, kunnes syrjintä perustuu maan rajoihin ja sitä kautta heidän tulonsa rajoittamiseen – eikä mihinkään ominaisuuteen, se ei voi olla syrjintää.

    Parasta tietenkin olisi, että emme omaksuisi lainkaan typerää valta-asetelma ajattelua. Rasismi on mielestäni pienempi ongelma, kuin mitä annetaan ymmärtää. Tätä ei tietenkään auta se, että heikompien kustannuksella poliitikot ajavat omaa etuaan, vaikka monesti huomaa, ettei heitä oikeasti kiinnosta rasismi tai heikompiosaiset pätkän vertaa. Rasisminvastustus on monesti oman olkapään taputtelua ja poliittisten irtopisteiden keräämistä. Jos jatkuvasti toistamme itsellemme, että metsässä asuu mörkö, ihmiset saattavat lopulta alkaa kuvittelemaan, että näin todella olisi. Sama rasismin kanssa: Jos jatkuvasti järjestämme rasismin vastaisia viikkoja ja toistamme, kuinka rasistinen maa Suomi on, se saattaa oikeasti alkaa tuntumaan siltä. Morgan Freemanin tapaa ei ole vielä kokeiltu (koska se saattaisi poistaa vastakkainasettelun ja poliittisten liikkeiden arvopohjat). Lisäävätkö rasisminvastaiset viikot rasismia? Minä sanon, että kyllä.

    Toinen miete rasismista: huonossa sosioekonomisessa asemassa oleva työtön juoppo huutaa mustalle toimitusjohtajalle: “vitun neekeri!”. Onko silloin kyse kiusaamisesta vai rasismista? Rasismi nykyisen käsityksen mukaan vaatii valta-aseman, jota työttömällä juopolla ei tienkään ole. Minä käsitän rasismin esim. syrjintänä työhönottotilanteessa, jossa syrjiällä on selkeä valta-asetelma. Onko tässä kyse rasismista?

  4. saamitätilaa

    Viimeisimmän poliisirapostin mukaan turvapaikanhakijoita epäillään n. 40 kertaa useammin seksuaalirikoksista kuin kantasuomalaisia väkilukuun suhteutettuna.
    Jos kuitenkin päätellään edelleen, että on n. 40 kertainen riski, että muukalaiset raiskaavat,
    on itsesuojeluvaiston mukainen Isänmaallinen teko estää niiden maahanpääsy.
    Edes tämä väite ei ole rasismia – ja se vain on totta.

  5. Nimetön

    Tässä vielä Morgan Freemanin mielipide rasismista, jonka unohdin linkittää: https://www.youtube.com/watch?v=z2d2SzRZvsQ
    Muhammad Ali: https://www.youtube.com/watch?v=HqiWFLsgVi4
    Muhammad Ali kuoli hiljattain, miksi hänen rotumiksaus-argumenttejaan ei käsitelty mediassa, vaan häntä käsiteltiin sankarina. SVL:n viesti Suomessa on sama, mutta käänteisenä. Media tuntuu käsittelevän mustien rotumiksaus-argumentteja alentuvasti, koska se ei nosta niitä argumentteja yhtä lailla kriittisesti julkisuuteen. Mustia ilmeisesti pidetään mediassa vähän höpsöinä ja tyhminä tai jotain? Tuskin ketään valkoista olisi ylistetty kuolinvuoteellaan, jos olisi puhunut rotujen miksaamista vastaan. Iltalehti hehkutti Muhammad Alia, joka laukoi yhtä räikeitä lausuntoja kuin SVL, mutta silti hän kuoli sankarina.

  6. Jussi

    Nyt on kyllä Heikin oma logiikka kateissa. Otetaan esimerkki.
    Kirjoitat:
    “Jos kuitenkin päättelen edelleen, ettei ketään turvapaikanhakijoita pidä päästää maahan, koska maahanmuuttajat raiskaavat, tämä on rasismia.”

    Entä jos tilastot sanoisivat, että 99% turvapaikanhakijoista raiskaa. Pitäisikö meidän päästää kaikki maahan, koska 1% ei raiskaisi? Ja jos tätä yhtä prosenttia ei hyysättäisi, se tekisi meistä rasisteja?

    Esimerkki on tietysti kärjistetty. Maahanmuuttoon liittyy kuitenkin erittäin paljon ongelmia. Entä jos sanon, että en halua päästää yhtäkään maahanmuuttajaa maahan, koska heistä koituu kustannuksia, he tehtailevat rikoksia enemmän kuin kantaväestö, integrointi on hankalaa jne jne. Olenko nyt rasisti vai realisti?

    Minä ainakin vastustan maahanmuuttoa. En päästäisi yhtään maahanmuuttajaa enää maahan, jos se minusta olisi kiinni. En silti koe minkäänlaisia ongelmia tulla toimeen ja olla ystävänä niiden maahanmuuttajien kanssa jotka täällä jo ovat. Minulla ei ole mitään ketään vastaan. Mutta sitä vastaan on, että heitä tulisi lisää.

    Kai minusta sitten tehtiin rasisti tämän kirjoituksen myötä.

  7. Vittuileva Sika

    Sota on sotaa, snapsit snapsia ja filosofia filosofiaa. Ihmisten kaltoinkohtelu ei ole peruste sille, että heitä pitäisi kohdella paremmin. No ought from is. Eikö niin? Sattuuko jo nilkkaan?

  8. MrrKAT

    Laskin monesta tilastosta yhdistelemällä epäsuorasti, että n. v. 2015 raiskaajan/seksirikollisen todennäköisyys olla perussuomalainen oli 4-9x todennäköisempi kuin vihreä. Pääsyy on eroon oli se, että nämä rikolliset on miehiä.
    Persuista miehiä on 2/3, vihreistä 1/3. Ja se, että työväestössä (joissa paljon persuja), rikollistaajuus on jopa 30x ylempiin toimihenkilöihin verrattuna, jotka taas useammin äänestävät vihreitä.
    Tämän toteaminen ei olle rasistista tai syrjivää.
    Sensijaan tolkunjärki sanoo, että “persut on raiskaajia” -mainokset puhelinpylväissä vaalin alla olisi törkeitä. Mm. koska nämä rikolliset on kuitenkin suuruusluokkaa 0.1-1% joukosta eikä 99%.
    Poliittisia joukkoja saa käsitellä rankemmalla kädellä (laissakin huomioitu) ja pol. johtajia vielä rankemmin mutta on kyseenalaista saako politiikan kannattajia syyllistää tai leimata?

  9. MrrKAT

    Tämän pointtini kärki ei ollut kannattajien syrjimisessä vaan rasististen johtajien tekopyhyyden ja argumenttien onttoudessa.
    “Ota malka ensin omasta silmästäsi, sitten näet korjata toisten silmistä” -Raamatun vinkkiä Soinille+co.

    1. maikkel

      Mrrkat tietenkin kertoilemassa suvaitsevaa näkemystään asian mieleisekseen maalaten ja tekee sen ihan hyvin ja kiihkottomasti, mutta selvästi tietämättömänä mistä puhuu. Itse olen neljän lapsen korkeasti koulutettu perheenisä kaakosta, jolla ei pienintäkään rasistista tai sortavaa aatosta yhdestäkään ihmisestä. SIlti olen melko nuiva näiden paperittomien miesten lukuisalle maahanmuutolle, joista suurimmalla osalla vieläpä ei mitään syytä tulla. Tilastojenkin mukaan. Haluaisin vain sanoa, että miten MirrKAT selittäisi sen, etten ole yhdessäkään asiallisessa keskustelussa hyvien suvaitsevaisten tuttujeni kanssa voinut keskustella näistä noin 75-80 prosentista, jotka hylkäävän saavat eli ovat olleet ihan väärällä asialla, ilman että jos en muista jokaikisessä välissä ja kaiken aikaa ja jatkuvasti toittottaa etteivät kaikki ole laittomasti, niin olen epäinhimillinen rasisti? Mielelläsi he puhuvat juuri kuten sinä. Ei saa puhua ollenkaan jos ei puhu koko ajan jokaisesta. Melko ongelmaista keskustelua.

      1. MrrKAT

        Joskus 1930 tai 31 kun Hitlerin NSDAP oli vielä hiukan pienempi tekijä vaaleissa niin yliopistoväestä tuota natsipuoluetta äänesti jopa 50-60% eli paljon enempi kuin tavan kansa.

        Meidän pitää pitää huolta ettei näin käy Suomessa, vai mitä?

      2. Heikki A. Kovalainen

        Kiitoksia kommenteista, ehdin vasta nyt vasta nyt osallistumaan:

        Vaikuttaisi siltä, että MrrKAT esittää periaatteessa ihan asiallisia vertauksia (olettaen että laskelmat ovat oikeansuuntaisia) – niiden pointtina on kai juuri tuoda aiheesta käytävään keskusteluun suhteellisuudentajua eikä tuomita maahanmuuttopolitiikan arvostelua kokonaisuudessaan.

        Yhä useammat Suomeen tulevat pakolaiset saavat hylkäyspäätöksiä myös siksi, että Suomi on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa ihan sisäpoliittisistakin syistä. On tietenkin yksi asia kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa asiallisesti (minkä totesin jo kirjoituksessani), mutta vähintään yhtä tärkeää on huolehtia kaikkien maahantulevien oikeuksien toteutumisesta. Jos esimerkiksi irakilainen ja vainoa paennut mies käännytetään siksi, että Irak on Migrin osin mielivaltaisella päätöksellä katsottu turvalliseksi, voi päätöksellä olla miehen kannalta epäoikeudenmukaisia ja murheellisiakin seurauksia.

        Toisaalta ihmisoikeuksiin kuuluu sekin, että kunnioitetaan myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia, mikä ei myöskään osoita sataprosenttisesti heidän olleen väärällä asialla.

  10. Sumppi Juuri


    Monia vähemmistöjen oikeuksia olisi jäänyt aikojen saatossa puolustamatta – enkä esimerkiksi nyt kirjoittaisi suomen kielellä – ellei aikojen saatossa kasaantuneita erioikeuksia olisi tasattu positiivisella diskriminaatiolla.

    Tässä kirjoittaja erehtyy. Suomi oli suurimman osan äidinkieli historian saatossa. Ruotsi ja Venäjä olivat hallitsevan eliitin kieliä. Suomeahan ei (karkeasti kuvattuna) saanut käyttää virallisissa yhteyksissä, kuin asteittain 1850-luvulta lähtien. Hallitseva vähemmistö siis sorti enemmistöä ja tämän sorron pientä vähentämistä ei tosiaan tulisi kutsua positiiviseksi diskriminaatioksi.

    Toinen kirjoittajan missaama tai väärin ajattelema asia on rasismin mieltäminen kaikissa asioissa negatiiviseksi seikaksi. Rasismin määritelmää ja luokittelua käsittelevässä kirjoituksessa tason neljä rasismi määriteltiin vihapuheen puolustamiseksi. Tämän oikeutuksen kanssa vastakkain ovat kuitenkin punninta sananvapauden ja lopulta sitä kautta koko demokraattisen yhteiskunnan toimintakyky. Kategorisesti ihmisoikeuksia korkeampia arvoja ei voi olla, mutta ihmisoikeuksien alla vaikkapa rasisminvastainen toiminta kompromissitta ylin kaiken alleen jyräävä asia. Rasismia ei tule tarkastella yksittäisenä arvona vaan suhteessa muihin arvoihin ja käytännön asioihin.

    Kolmas ehkä hieman huomioimatta jäänyt seikka on tarkastelukulma. Kirjoittaja on korkeasti koulutettu hyvinvointivaltion kasvatti ja mistä näkökulmasta katsoen hän on nämä pohdintansa kirjoittanut. Ihmisoikeudet ovat teoreettisella tasolla luovuttamattomat, mutta kirjoittajan tulisi huomioida käytännön implikaatioissa, etteivät läheskään kaikki kansat ja ihmiset jaa samoja arvoja. Suomeen saapuneet ehkä usein jopa lukutaidottomat ihmiset eivät välttämättä jaa ja ymmärrä kirjoittajan yleviä arvoja. Uskonto, kulttuuri ja ehkä (koulu)sivistymättömyyskin pohjalla luovat väistämättä tilanteen, missä länsimaisten arvojen ja ihmisoikeuskäsitysten mukainen kohtelu saattaa aiheuttaa harhakuvitelmia. Harhakuvitelmia niin oman etnisen ryhmän paremmuudesta, kuin toisissa yhteyksissä ja konteksteissa vaikkapa uhriutumista.

    1. MrrKAT

      Tuo samojen arvojen jakamattomuus eliitin kanssa koskee myös suurta osaa Suomen kansasta. Muistelen ihan 2000-luvulla kun tuli tutkimustulos miten sananvapaus oli vasta sijalla 8,9 tai 10 (aboutti kun en muista tarkkaan) kansan omien tärkeiden arvojen hierarkiassa ja se järkytti erityisesti poliitikkojamme. Vaikuttava eliitti (poliitikot, journalistit, julkimot) on tottunut avamaan suunsa. Taviskansaa taas vaivaa herkästi kahvikuppineuroosi jo pienessä piirissä, joten tätä yksityisen suun avaamisen vapautta ei ole arvostettu samalla tavalla, ilmeisesti koskaan. (Some on varmaan voinut muuttaa tätä jonkin verran, mutta jo muinoin netissä näin ettei se internetin oman sanan vapaus niin kaikkia silloinkaan kiinnostanut vaan pelotti, ja nyky-FB:ssäkin moni varonee ns. kuumia hankalia aiheita).

  11. Aliyas Rezaei

    Turvapaikanhakijoita on kaikenlaisia , jotkut oikeasti tarvitsevat turvaa toiset taas suomessa rahan perässä… tai on liian köyhiä omassa maassaan… minun mielestäni se on jo väärin että ne lähtee omasta kotimaastaan vieraaseen maahan turhan syyn takia..

Jätä kommentti

Your email address will not be published.