Kovat ajat koettelevat vuoropuhelun etiikkaa

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Taloudellisen niukkuuden aikana myös keskustelukulttuuri vaikuttaa köyhtyneen. Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vaihtoehtojen puntaroinnin ovat korvanneet johtajien ja asiantuntijoiden synkät monologit, joilla perustellaan jo tehtyjen päätösten välttämättömyyttä. Yhteistoimintaneuvotteluilla tarkoitetaan ensisijaisesti lomautuksia ja irtisanomisia.

Rakentavia ehdotuksia ja ideoita ei uskalleta esittää lannistumisen ilmapiirissä. Turhautuminen purkautuu nettikeskustelujen aggressiiviseen huuteluun. Varsinaisesta aiheesta eksytään vain kauemmas väittelemällä siitä, kenen syytä keskustelun heikko taso on.

Työmarkkinaosapuolten kesken ei päästä edes sopimukseen siitä, mistä keskustellaan, kun ensimmäiset uhkaukset on jo esitetty. Maahanmuuttokeskustelu juuttuu väittelyyn rasismin ja maahanmuuttokriittisyyden käsitteistä.

Syyttelyn sijasta rakentavat ehdotukset ovat tarpeen. Ehdotamme, että parempi keskustelukulttuuri on aitoa vuoropuhelua. Aidon vuoropuhelun ensimmäinen edellytys on jaettu ongelma. Ilman sitä keskustelu on pelkkää omien kantojen huutelua. Aidon vuoropuhelun tarkoitus ei ole keskustelun ”voittaminen”. Jos sen tuloksena syntyy onnistunut ratkaisu, jokainen selviää voittajana.

Toiseksi aito vuoropuhelu edellyttää omien näkemysten problematisointia ja niiden rajallisuuden tunnustamista. Muuten keskustelu on yksipuolista sanelua, joka vain näennäisesti tarjoaa muille mahdollisuuden osallistumiseen.

Erityisen arvokasta on omien virheiden ja tietämättömyyden tunnustaminen. Me kaikki olemme jossakin väärässä, tai meillä on puutteelliset tiedot. Omien kantojen korjaamista tulee pitää hyveenä, ei nimitellä takinkäännöksi.

Kolmanneksi aidossa vuoropuhelussa jokaisella, johon käsillä oleva ratkaisu vaikuttaa, tulee olla mahdollisuus osallistua. Kuka tahansa voi tarjota ratkaisun siemenen. Samalla jokaiselta osallistujalta on lupa odottaa muutakin kuin vain oman näkemyksen esiintuomista.

Demokraattisessa yhteiskunnassa olemme tottuneet siihen, että kaikkia täytyy kuunnella. Sanan- ja mielipiteenvapaus tuo kuitenkin mukanaan myös vastuun: oma näkökanta on kyettävä perustelemaan ja sitä on oltava valmis korjaamaan.

Jotta ratkaisuja syntyisi, aitoon vuoropuheluun kykenemättömät on uskallettava jättää ratkaisunteon ulkopuolelle. Muutosvastarinta on luonnollista – joskus myös hyödyllistä – mutta se ei saa tarkoittaa kyvyttömyyttä keskustella.

Kaksi viestintäalan ammattilaisten järjestöä, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry ja Viesti ry ovat julkaisseet Viestinnän eettiset ohjeet, joiden tarkoitus on edistää hyviä toimintatapoja erilaisissa organisaatioissa sekä palvella sidosryhmiä ja yhteiskuntaa. Tämä on tärkeä askel juuri nyt. Viestinnän ammattilaisten on mahdollista toimia keskustelukulttuurin edelläkävijöinä, jotka tarjoavat kannustavia esimerkkejä aidosta vuoropuhelusta.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 6.9.2015.

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.