Blogi voi olla sekä kaupallinen että aito

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Blogeilla on perinteiseen mediaan verrattuna kaksi vahvuutta. Yksi on niiden nopea reaktiokyky ja lähes olematon julkaisuviive.

Toinen vahvuus on se, että bloggaajat mielletään suosittuudestaankin huolimatta helposti lähestyttäviksi, todellisiksi ihmisiksi. Blogeja pidetään rehellisenä ja epäkaupallisena. Lukijat luottavat siihen, että blogin sisältö on aitoa: se on harmoniassa bloggaajan todellisen persoonan ja mielipiteiden kanssa.

2010-luvun loppuun tultaessa yritysten markkinointiosastot ja pr-toimistot heräsivät blogien suosion kasvuun. Blogeista kehkeytyi uusi mainospaikka, ikkuna kuluttajien koteihin. Bloggaamisesta tuli liiketoimintaa.

Myös perinteinen media pyrkii käyttämään blogeja ja näiden ympärille muodostunutta yhteisöllisyyttä hyväksi enemmän. Lehtien verkkosivuilla on saman aihealueen blogeja, joita ylläpitävät toimittajat tai – kuten muoti- ja lifestyle-medioiden tapauksessa – entuudestaan tunnetut, mediaan kiinnitetyt bloggaajat.

Kuinka blogien suosion perustana oleva avoimuus, aitous ja rehellisyys toteutuvat, kun harrastustoiminnasta siirrytään liiketoimintaan?

Aitous on uhattuna, kun mainonta nousee yhtä suurempaan rooliin ja valtaa yhtä enemmän tilaa blogeista. Ongelmaa lisää riski piilomainonnasta, johon osa bloggaajista myös tietämättään syyllistyy.

Nopeuskaan ei ole ongelmatonta. Myös yleisö on liikkeissään hyvin vikkelää. Lukijat siirtyvät nopeasti toisaalle, mikäli blogi ei päivity tarpeeksi aktiivisesti tai sisältö ei muuten vastaa sillä asetettuja toiveita. Lukijoilta udellaan postausaiheita ja -ideoita, ja heidän toiveisiinsa pyritään myös vastaamaan.

Kova tahti ja lukijoiden tavoittelu uhkaavat myös blogien sisällön aitoutta ja rehellisyyttä: blogi voi muuttua vain kuvajaiseksi lukijoiden odotuksista ja toiveista.

Bloggaaja kohtaa työssään usein tilanteita, jolloin oman toimintansa eettisyyttä tai oikeaoppisuutta punnitsee. Arviointia kuitenkin hankaloittaa se, että tietoa, esimerkkejä ja vertailukohtia ei välttämättä löydy paljoakaan, jolloin päättely jää usein pelkästään yksilön oman harkintakyvyn varaan.

Aitous ja avoimet toimintatavat

Useisiin ongelmatilanteisiin vastaus on toiminnan avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Myös bloggaajat itse tuntuvat kokevan läpinäkyvyyden oman toimintansa etiikan ytimenä – se koetaan alan kirjoittamattomana, mutta yhteisenä pelisääntönä, jonka varaan hyvä bloggaaminen rakentuu.

Bloggaajat – kuten minä itse – luottavat yleisön kriittisyyteen ja medialukutaitoihin turhankin paljon. Vastuuta tulkinnasta ei voi sälyttää yksin lukijoiden harteille.

Samoin tuntuivat kokevan tekemääni haastatteluun vastanneet bloggaajat, jotka olivat sitä mieltä, että alalle tarvittaisiin jonkinlainen sisäinen ohjeistus tai koodisto. Erityisen tärkeänä sitä pidettiin juuri sekä nuorten ja aloittelevien bloggaajien että yleisön kannalta.

Läpinäkyvyys toteutuu jo melko hyvin mm. sisältömainoskampanjoiden osalta ainakin suurimmissa blogeissa. Melko yleiseksi on tullut käytäntö merkata postauksen oikeaan yläkulmaan merkintä siitä, että kyseessä on jonkinlainen kaupallinen yhteistyö.

Vastaavanlaista toimintatapojen yhdenmukaistumista olisi tavoittelemisen arvoista rakentaa toiminnassa laajemmin.

Läpinäkyvyys ei toisaalta välttämättä ole yhtä kuin se aitous, jota yleisö ja bloggaajat itse haluavat. Aitoudella tarkoitetaan usein bloggaajan antamaa kaunistelematonta kuvaa persoonallisuudestaan, elämästään ja sen tapahtumista.

Blogikentän kaupallistuminen on vääjäämätön ja ymmärrettävä kehityssuunta. Juuri ”aitous” saisi olla keskeinen tekijä tavoissa, joilla blogia kaupallistetaan.

Moni haastatteluun vastanneista tuntui olevan samaa mieltä: haastateltavat esittivät, etteivät lähde mukaan kampanjoihin, joiden takana ei kyetä täysin seisomaan – eivät mainostaisi maksusta tuotetta, jota ei voisi muuten ostaa omilla rahoillaan ja esitellä blogissaan.

Aitous toimii apuvälineenä bloggaajalle itselleen: sen avulla voi parhaassa tapauksessa varmistaa, että toiminnassaan pysyy omille arvoilleen ja periaatteilleen rehellisenä.

Emmi Tissari on viestinnän opiskelija Helsingin yliopistosta. Hän on ylläpitänyt No Fashion Victims-blogiaan vuodesta 2008 ja blogannut ammatikseen vuodesta 2010. emmi.tissari[at]helsinki.fi

Katso myös kuvaus Emmin haastattelututkimuksen aineistosta: Blogien kirjoittamattomat säännöt.

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

6 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.