Laura Huhtasaarella (ps) on poikkeuksellinen mahdollisuus nousta presidentti Sauli Niinistön haastajaksi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Näin tapahtuu, jos Suomessa käy kuten muualla. Sekä Yhdysvaltain että Ranskan presidentinvaaleissa populistiset liikkeet nousivat politiikan keskiöön pelaamalla lehdistöä ja sosiaalista mediaa. Miten tässä onnistuttiin? Lue lisää
Internetin ja somen odotettiin edistävän sananvapautta ja avaavan väylän erilaisille kokemuksille todellisuudesta. Laatujournalismin kuului pitää huolta varsinaisen tiedon totuudenmukaisuudesta.
Maailman vaikutusvaltaisimmat presidentit Trump ja Putin muuttavat nyt tietoisesti journalismia ”totuudenjälkeisen ajan” suuntaan. Sitaatteihin kirjoitettu fraasi on omaksuttu läpi länsimaisten medioiden – sitä toistetaan sellaisenaan myös luotettavina pidetyissä parhaissa journalistisissa julkaisuissa.
Myös ”valeuutiset” kuuluvat sekä vallankäyttäjien että totuudenmukaisuuteen sitoutuneiden journalistien sanastoon. Näin maailmankuviin ja siten päätöksiin ja valintoihin vaikutetaan.
Journalistisen vapauden kotimaassa Yhdysvalloissa ”uutisia” esitetään monilla eri tv-kanavilla ja lehdissä toisinaan päinvastaisin argumentein ja suorastaan päinvastaisina ”totuuksina”. Suuri liittovaltio nauttii onneksi maailman parhaista yliopistoista ja ajattelijoista. Riittääkö demokratiassa, että vain älymystö ymmärtää erottaa totuudet valheista? Vai onko heilläkin vain ”omat totuutensa”? Lue lisää
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomen aikaa Donald Trump lainasi nimellä Nicole Mincey esiintynyttä Twitter-käyttäjää tunnukseltaan @ProTrump45. Trump kiitti Nicolea tämän kannustuksesta.
Thank you Nicole! https://t.co/KlWN05uFOx
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) August 5, 2017
Trumpin kiitokset saivat sosiaalisen median käyttäjät selvittämään, kuka afrikkalais-amerikkalaisena, Trumpin fanituotteita kauppaavana nuorena naisyrittäjänä esiintyvä Nicole oikeastaan on.
Alle tunnissa oli esitetty jo ensimmäiset epäilyt siitä, että presidentin kiitosten kohdetta ei todellisen ole olemassakaan. Äkkiä ilmeni, että “Nicolen” profiilikuva oli muokattu versio kuvapalvelun myyntikuvasta. Samannimistä, kuvaukseen sopivaa henkilöä ei luotettavista lähteistä löytynyt. Lue lisää
Kun kirjailija Jyri Paretskoi julkaisi Iisalmen sanomissa ”Tolkun ihmiset”, tuli sanaparista lähes välittömästi meemi. Sen leviämistä edisti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö virallisella Facebook-sivullaan:
Paretskoin kritiikin ytimessä oli väite, jonka mukaan maahanmuuttokysymykset jakavat kansamme kahtia. ”Se on vale. Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset.”
Memetiikan mukaan kulttuuriset yksiköt kopioituvat. Toisin kuin geenien, meemien menestys ei riipu niiden hyödyllisyydestä edes pitkällä aikavälillä. Meemit, jotka kopioivat itseään tehokkaimmin, menestyvät parhaiten.
Tolkun ihmisistä ja kahdesta ääripäästä on tullut meemejä, joiden merkitys oli alun perinkin hämärä. Niitä on viime aikoina valjastettu ideologisiin tarkoituksiin hallituksen tilaamia selvityksiä myöten. Mikä käsitteissä on vialla? Lue lisää
Kirjailija Kari Hotakainen vaatii Raymond-nettilehden kolumnissaan vihapuheen käsitteen selventämistä. Aihe on tärkeä, mutta kirjailija astuu heti seuraavissa lauseissa harhaan:
”Tarkempi nimi olisi paskapuhe. Viha on vanha ja ikuinen tunne, jota ilmaistaan harvoin, muuten se arkistuu ja menettää voimansa.”
Hotakaisen kolumni kuuluu puheenvuoroihin, jotka eivät selvennä vihapuheen käsitettä. Kolumni onkin oireellinen, sillä se lähinnä toistaa vihapuheeseen liittyviä väärinymmärryksiä.
Pahin ja yleisin vihapuheen vinouma syntyy, kun käsite kytketään suoraan vihan tunteeseen tai aggressiivisuuteen. Lue lisää
Elämmekö ”totuudenjälkeisessä ajassa”? Ehkä emme sentään. Tuskin kukaan väittää, että haluaa uskoa epätotuuksia tai ei piittaa tiedosta.
Entisajan ja nykyisyyden välinen ero on pikemminkin siinä, mistä jokapäiväisen informaatiomme saamme. Tarjolla olevista tiedon ja epätiedon kanavista on runsaudenpula, ja perinteiset viestinnän portinvartijat kuolevat sukupuuttoon.
Keskustelukulttuuriamme luonnehtii pikemminkin ”vaihtoehtoisten faktojen” käsite, jonka lanseerasi Yhdysvaltain presidentin neuvonantaja Kellyanne Conway selitellessään Valkoisen talon epätosia väitteitä. Kuka tahansa voi muovailla aivan uusia ”tosiasioita” omien taloudellisten, poliittisten tai muiden intressien mukaan.
Loppu on kiinni vain siitä, kuinka moni uskoo ja kuuntelee. Lue lisää
Painostavatko poliitikot mediaa – ja taipuuko media painostuksen alla?
Suomessa käytiin juuri valtava keskustelu poliitikkojen ja median suhteista sekä median riippumattomuudesta.
Aihe ja keskustelu eivät ole uusia: mediaan kohdistuu aina poliittista ja taloudellista painostusta.
Mutta sosiaalisen median aikakautena painostuksen muodot ovat salakavalasti muuttuneet tavalla, jota viime päivien keskustelusta tuskin erottaa.
Olemme palanneet metsästäjä-keräilijöiden aikakauteen. Lue lisää
Harva osasi ennustaa Donald Trumpin voittokulun Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Yksi ennustus näyttää silti tulevan toteen.
Teoksessaan Valtio ateenalaisfilosofi Platon (k. n. 347 eaa) esitti kuvauksen siitä, kuinka vapautta tavoitteleva demokraattinen yhteiskunta lopulta nostaa valtaan tyrannin.
Platonin mukaan yhteiskunnan kehityskulussa oligarkia, harvainvalta, johtaa lopulta alistettujen kapinaan. Syntyy demokratia, “miellyttävä ja monivivahteinen” hallitusmuoto, joka korostaa yksilön vapautta toimia tahtonsa mukaan ja synnyttää värikkään ja monipuolisen yhteiskunnan.
Demokratia ei kuitenkaan Platonia tyydytä. Yksi sen ongelma on demokraattisen ihmisen taipumus toteuttaa halujaan varsin mielivaltaisesti, ilman järjestystä tai suuntaa. Ongelma lienee useimmille tuttu:
“Yhtenä päivänä hän viettää juominkeja huilujen soidessa, toisena juo pelkkää vettä ja laihduttaa itseään; hän vuoroin urheilee, vuoroin laiskottelee ja lyö kaiken laimin, vuoroin yltyy filosofoimaan.” (561c-d)
Tätäkin pahempi ongelma on demokratian taipumus johtaa tyrannin nousuun. Lue lisää