Miten meidän tulisi toimia?
Metaetiikka tarkastelee eettisen kielenkäytön luonnetta ja sen sisältämiä oletuksia maailmasta. Onko vääryys tai oikeus olemassa samalla tavalla kuin pallon pyöreys? Vai pyrkiikö eettinen väite lainkaan kuvaamaan maailmaa?
Normatiivinen etiikka esittää teorioita siitä, millaiset teot ovat oikein tai väärin. Teoriat pyrkivät olemaan systemaattisia ja kattavia: niiden valossa voidaan eettisesti arvioida mitä tahansa tekoa tekoa tai toimintamallia.
Soveltava etiikka puolestaan pyrkii tarkastelemaan rajattuja toimintoja tai yksittäistä toimintaa etiikan teorioiden valossa.
Artikkelit
Oikean ja väärän teoriat – Henrik Rydenfeltin erittäin lyhyt katsaus etiikan teoreettisiin pääsuuntauksiin sekä niihin perustuvaan eettisen arvioinnin menetelmään.
Filosofia – normatiivinen tiede – Filosofit eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä siitä, mitä filosofia on luonteeltaan. Erityistieteiden menestys kyseenalaistaa sen, onko filosofeilla edes esittää sellaisia kysymyksiä, joihin tiede ei osaisi vastata. Henrik Rydenfelt väittää, että filosofia voi olla tiedettä: normatiivista tiedettä, joka tutkii sitä, miten asioiden tulisi olla.
Etiikan kolme vaihtoehtoa – Ovatko eettiset kantamme rationaalisesti tai objektiivisesti arvioitavissa? Filosofit ovat pitäneet lähes itsestään selvänä, ettei etiikka voi olla tiedettä. Mutta näille David Humen ja Immanuel Kantin jalanjäljille on kolmaskin vaihtoehto, Henrik Rydenfelt esittää.
Milloin ja miksi valehteleminen on väärin? – Velvollisuusetiikan on usein ajateltu suhtautuvan valehteluun jyrkän kielteisesti siinä missä seurausetiikka on sen suhteen sallivampi. Molemmat tarjoavat kuitenkin toisiinsa liittyviä vastauksia siihen, milloin ja miksi valehteleminen on väärin.