Poikkeustilassa faktoille on huutava tarve

Pandemia  on käynnistänyt poikkeuksellisia toimia ympäri maapallon. Tehokkaasti leviävä ja suhteellisen vaarallinen virustauti covid-19 tappaa ihmisiä ja pakottaa monet koteihinsa eristykseen. Tilanne uhkaa paitsi kansanterveyttä, myös taloutta. 

Myös journalistit ovat kovilla. Taudin uutisointi uuvuttaa. Freelance -työtä tarjotaan vähemmän ja huoli omasta taloudesta huutaa korvissa. Lasten hoitaminen ja kotikouluttaminen työn ohella haastaa jokaisen, myös journalistin.

Korona-epidemiaa seurannut sekava informaatiotila, infodemia,  sisältää juoruja, disinformaatiota, salaliittoteorioita. Tilanne on otollinen hybridioperaatioille: informaatiosekaannusta voidaan käyttää todellisten tarkoitusperien hämärtämiseen, toimien ja päätösten piilottamiseen sekä väärän ja väärennetyn informaation viljelyyn poliittisessa tarkoituksessa.

Suomessa viranomaiset ovat luotettavia, meillä on vahva viestinnän eettinen selkäranka ja voimakas demokratia. Mutta meilläkin asiaa on seurattava. Valmiustilalain valmistelua on kritisoitu, ja aiheesta on käyty lehdistössä keskustelua. Tämä on hienoa. Julkinen, huolellinen, panikoimaton keskustelu poikkeustilanteesta ja -tilasta on juuri nyt tarpeen.

Faktojen tarkistamista tarvitaan, ja siihen on malleja

Mutta meidän on tarkasti seurattava, mitä muualla tapahtuu: Poikkeustilajulistuksia maissa, joissa demokratian terveys on uhattuna. Kokoontumiskieltoja maissa, joissa opposition toimintaa haitattiin aiemminkin. Viestinnän siirtämistä valtion kontrolliin maissa, joissa journalistien toimintaa häiritään. Joukkojen liikehdintää maissa, joilla on aktiivisia konflikteja naapurimaiden kanssa. 

Kotimaisten sekä Euroopan unionin päätöksentekijöiden on pysyttävä tietoisina näistä kehityksistä. Riski siitä, että epidemiaa käytetään jo saadun vallan vakiinnuttamiseen ja valamiseen valtion perustaan, on tuntuva. Esimerkiksi epidemian ajoitus ei olisi voinut olla presidentti Putinin kannalta parempi, vaikka uudet jatkokaudet mahdollistava lainsäädäntöprosessi aloitettiin ennen sitä.

Jopa enemmän kuin tavallisesti, tarvitsemme tutkivaa journalismia. Tarvitsemme myös luotettavan tiedon lähteitä ja kykyä nopeasti tarkistaa haitallista viestintää. Tähän tarvitsemme uuden sukupolven faktantarkistajia. Haitallisen viestinnän tunnistaminen ja sen leviämisen ehkäisy on maailmalla faktantarkistuspalveluiden tehtävä, josta mediatalot myös Suomessa viimeisimpien vaalien alla antaneet ensimakua. (Joskin kehitettävää on.) Faktantarkistuspalvelut tekevät myös informaatiosta analyyseja sekä varoittavat haitallisesta viestinnästä – esimerkiksi tahallisesta harhaanjohtamisesta sekä väärien että todenmukaisten väitteiden avulla.

Suomessa on myös faktantarkistuksen kansainvälisesti verkostoitunutta osaamista (esimerkiksi Ylen Valheenpaljastaja, Faktabaari.fi ja Avoin yhteiskunta ry). Norjassa kehityksessä ollaan pidemmällä. Faktisk.no on suurten norjalaisten mediatalojen VG, Dagbladet, NRK ja TV 2 yhteinen faktantarkistaja, jolla on oma riippumaton toimitus. Faktiskia seuraa Facebookissa lähes 45 000 ja Twitterissä 12 600 ihmistä, ja heidän tuottamaansa sisältöön viitataan Googlen uutishaun mukaan noin 9 400 muun julkaisijan artikkelissa. Faktiskin toimintaa rahoittavat mediatalot ja norjalaiset säätiöt. 

Viimeisen kolmen viikon aikana norjalaiset ovat tuottaneet neljä faktantarkistusta, neljä lyhyempää ilmoitusta ja seitsemän laajaa artikkelia, jotka tarkastelevat koronaviruspandemiaa sekä siihen liittyvää infodemiaa. Faktisk pystyy tarttumaan ketterästi uusiin tilanteisiin ja ylläpitämään sekä kehittämään erityisosaamista, jota tämän päivän informaatioympäristön hallinta edellyttää. Luotettava tieto kerätään Norjassa yhteen paikkaan, jossa se palvelee tietotoimiston tavoin mediataloja sekä yleisöä. 

FM Severi Hämäri on Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja ja Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen.

Lisäys 2.4.2020: Katso Faktiskt.no:n video:

31 kommenttia

Vastaa käyttäjälle Henrik Rydenfelt (@HRydenfelt) Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.