Journalismi ja tiede: neljä eroa

Kun journalismia ja sen onnistumista arvioidaan, se helposti rinnastuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös journalismissa on kyse tutkimuksesta, joka pyrkii paljastamaan, selittämään ja kuvaamaan ympäröivää todellisuutta.

Tämä rinnastus jättää pimentoon useita journalismin (ja tieteen) ominaispiirteitä, jotka ovat arvioinnissa merkityksellisiä. Mikä journalismin ja tieteen erottaa toisistaan? Keskeiset tekijät voi tiivistää neljään kohtaan.

1. Uutuus

Tieteessä tavoitellaan yleensä uutta tietoa. Journalismissa usein tavoitellaan jo olemassa olevan tiedon välittämistä. Esimerkiksi tutkiva journalismi pyrkii selvittämään asioita, jotka ovat jo joidenkin ihmisten tiedossa mutta joita salataan. Journalisti selittää ja kuvailee maailmaa, mutta ei välttämättä luo samalla täysin uutta tietoa.

2. Varmuus

Tieteessä tutkimustuloksia ei esitetä varmana tietona vaan koeteltuina hypoteeseina. Tieteelliset teoriat ovat luonteeltaan erehtyväisiä, eräänlaisia parhaita veikkauksia. Journalismissa arvailuille ei usein ole paljoa sijaa, vaan selvityksen tulokset esitetään valmiina tietona. Journalistiseen tuotteeseen kohdistuu tämän vuoksi jopa korkeampi odotus siitä, että sen sisältö pitää paikkansa.

3. Tarkkuus

Tieteellinen tutkimus pyrkii jatkuvasti suurempaan käsitteelliseen ja kokeelliseen tarkkuuteen. Tutkimuksen tarkoitus on usein antaa meille tarkempi kuva maailmasta, jonka jo pääpiirteissään tunnemme. Journalismin tuotteissa kuvataan arkisia asioita – ihmisiä ja tapahtumia – joiden kohdalla vähäisempi tarkkuus riittää. Tarkka tieteellinen teoria osoittautuu näin helpommin epätodeksi kuin epätarkempi journalistinen kuvaus.

4. Ihanteet

Luonnontieteellisessä tutkimuksessa keskeistä on kokeellisuus ja kokeiden toistettavuus sekä teorioiden selitys- ja ennustusvoima. Journalismi lähestyy ihmistieteen tutkimusta, jossa vastaavia kokeita tai ennustuksia on usein mahdotonta laatia.

Tieteelle ja journalismille on yhteisenä ihanteena avoimuus sekä kriittisyys. Molemmissa esitetyt väitteet perustellaan, ja perustelut ovat jokaisen todennettavissa. Kummassakin aiemmin hyväksyttyjä käsityksiä tarkastellaan kriittisesti ja kyseenalaistetaan myös omat ennakko-oletukset. Journalismin ihanteena on kuitenkin myös paljon muuta, kuten tarttuminen päivänpolttaviin kysymyksiin, ymmärrettävyys laajalle yleisölle sekä kokemusten ja ajatusten herättäminen.

6 kommenttia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.