Tag Archives: tieto

Totta tai ei, näin me sen koimme

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Kun Enkeli-Elisan tarina alkoi vähitellen paljastua huijaukseksi, kiusatun muistolle omistetun Facebook-tukiryhmän ylläpitäjä Kim kuittasi huhut näin:

“Elisan tapaus on tosi, mutta vaikkei olisikaan niin nuoret tekevät itsemurhia koulukiusaamisen takia joka tapauksessa.” (HS Kuukausiliite 20.3.2013)

Kirjailija Minttu Vettenterän fabuloima tragedia ja sen hahmot – Elisa ja hänen surun murtamat vanhempansa – ovat siis jollain syvemmällä, emotionaalisella tasolla totta. Rahankeruukampanja ja kirjamyynti olisivat kaiketi voineet jatkua. Elisaa ei ollutkaan, silti kaikkien maailman kiusattujen puolesta tuntuu pahalta.

Tilastoista ei saa tarinaa, jos kertomusmuodon edellyttämä kokeva yksilö puuttuu (ks. Caracciolo 2013). Sellaisen voi siis kai tekaista? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Tuettu tutkimus – huono tutkimus?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Tuoreessa pro gradu -tutkielmassa oluen hivenainepitoisuuksien havaittiin olevan vertailukelpoisia kaupallisten palautusjuomien pitoisuuksiin..

Yle uutisoi pian, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Heli Reinivuo suhtautuu epäilevästi graduun. Hieman myöhemmin Yle teki jutun graduntekijän Panimoliitolta saamasta rahoituksesta.

Tutkimuksen rahoittajiin ja niiden intresseihin tulee kiinnittää huomiota. Pelkkä tilisiirto ei silti tee tutkimuksesta vääristynyttä, huonoa tai muuten epäkelpoa lähdettä. Rahoituksen vaikutusta pitäisi arvioida tutkimuksen sisällöstä käsin. Tämä taas edellyttäisi tutkimukseen perehtymistä ja tieteenalan menetelmien ja sisältöjen tuntemista. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mediaetiikan kaksi kysymystä

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalismin voi määritellä julkiseksi tiedonvälitykseksi. Sen tarkoitus on välittää tietoa, ei esimerkiksi fiktiota tai pelkkää viihdettä. Se on julkista: sen yleisö ei ole ennalta määrätty vaan laaja, usein periaatteessa rajoittamaton.

Mediaetiikasta puhuttaessa on kyse usein journalismin ammattilaisten etiikasta.  Mutta sosiaalisen median kautta jokaisesta on tullut julkinen tiedonvälittäjä – ja mediaetiikasta jokaisen, ei vain journalistien ammattikunnan asia. Edelleen myös viihteeseen ja mainontaan liittyvät omat eettiset kysymyksensä.

Mediaetiikka onkin sanana osuva sen kattavuuden vuoksi. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalismi ja tiede: neljä eroa

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Kun journalismia ja sen onnistumista arvioidaan, se helposti rinnastuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös journalismissa on kyse tutkimuksesta, joka pyrkii paljastamaan, selittämään ja kuvaamaan ympäröivää todellisuutta.

Tämä rinnastus jättää pimentoon useita journalismin (ja tieteen) ominaispiirteitä, jotka ovat arvioinnissa merkityksellisiä. Mikä journalismin ja tieteen erottaa toisistaan? Keskeiset tekijät voi tiivistää neljään kohtaan. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mediaeettisiä tunnustuksia

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Millaista on eettisesti kestävä median käyttö kuluttajan näkökulmasta? Ihmisen käsitys siitä, mikä on eettisesti kestävää toimintaa laahaa mediateollisuuden ja median käytön nopeasti etenevän murroksen perässä.

Tässä ei ole mitään hävettävää. Ensin ihminen toimii, sitten luo tapoja ja lopuksi reflektoi, kun maailma panee vastaan.

Sosiaalisessa mediassa olen osallistunut keskusteluihin tunnekuohun vallassa, kommentoinut kärkkäästi ja ottanut mallia mielestäni nasevia kommentteja kirjoittavista ”keskustelijoista”. Olen osallistunut raivokkaan keskustelukulttuurin luomiseen ja siihen liittyvien käytäntöjen tuottamiseen. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalistinen laatu

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Laatujournalismi on vaarallinen sana ja sitä voidaan tulkita kuinka vain, sanoi Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio SuomiAreenan keskustelussa ”Tietoyhteiskunnasta kohuyhteiskuntaan” 18.7.2014.

Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä nyökytteli, kun Vainio tarkensi nykytilanteeksi ”laadukkaamman printtisisällön ja hiukan kevyemmän nettisisällön”.

Journalismin laatu ei tietenkään ole vaarallinen sana tai aihe.

Sanomalehdet tarjoavat printissä ja netissä muutakin kuin journalistista sisältöä: mainoksia, säätiedotteita ja viihdettä. Mutta lisäksi huono journalismi on pystyttävä erottamaan laadukkaasta journalismista.

Laatujournalismin voi tunnistaa ja journalistisen sisällön arvioida laadukkaaksi ainakin kolmella eri tavalla. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone