Tag Archives: merkitys

Miten tutkimus vaikuttaa?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mitä jos seuraava suuri suomalainen innovaatio syntyy arkeologisen tutkimuksen sivutuotteena? Tai jos teatterikorkeakoulussa hiotut taidot vievät Kalifornian start-up-maailmaan töihin?

Timo Harakka kertoi taannoisessa eduskuntapuheessaan, että hänen ystävälleen oli käynyt juuri niin. Steve Jobskin opiskeli kalligrafiaa. Viime aikoina olen kuullut tämän argumentin monta kertaa: emme osaa ennustaa, mistä kaikesta on tulevaisuudessa hyötyä, joten koulutusalojen ja tieteenalojen kirjoa on syytä vaalia.

Argumentti on huono, vaikka siinä on perää. Me emme tosiaan osaa ennustaa tulevaisuuden tarpeita. Mutta emme osaa ennustaa sitäkään, millaista hyötyä jostain alasta tulevaisuudessa koituu. Se voi olla jotain aivan muuta kuin taloudellista hyötyä. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Silmät auki sanoille

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Ylen A-illassa 10.2.2015 käsiteltiin kehitysvammaisten ihmisten asemaa. Yleisöltä kysyttiin, onko kehitysvammaisella “oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa?”

Kysymys sisältää oletuksen, että näitä oikeuksia ei kenties tietyllä ihmisryhmällä olisi.

Sanoja ja puhetapoja on helppo omaksua sokeasti. Journalistinen kielenkäyttö on mitallisesti rajallista ja suosii iskeviä ilmauksia, jollaisia poliitikot ja erilaiset eturyhmät keksivät ja käyttävät saadakseen äänensä kuuluviin mediassa.

Miljoonien finanssitoimijoiden ennakoimatonta käytöstä kutsutaan ”markkinavoimiksi”, massairtisanomisia ”yhteistoimintaneuvotteluiksi” ja taloudellista tappiota ”negatiiviseksi tuottavuuskehitykseksi” – myös journalismissa. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Mediaetiikan kaksi kysymystä

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalismin voi määritellä julkiseksi tiedonvälitykseksi. Sen tarkoitus on välittää tietoa, ei esimerkiksi fiktiota tai pelkkää viihdettä. Se on julkista: sen yleisö ei ole ennalta määrätty vaan laaja, usein periaatteessa rajoittamaton.

Mediaetiikasta puhuttaessa on kyse usein journalismin ammattilaisten etiikasta.  Mutta sosiaalisen median kautta jokaisesta on tullut julkinen tiedonvälittäjä – ja mediaetiikasta jokaisen, ei vain journalistien ammattikunnan asia. Edelleen myös viihteeseen ja mainontaan liittyvät omat eettiset kysymyksensä.

Mediaetiikka onkin sanana osuva sen kattavuuden vuoksi. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Eutanasia ja median käsitteellinen vastuu

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Medialla on vastuu siitä, että sen käyttämät käsitteet ovat selkeitä. Muuten yhteiskunnallinen keskustelu muuttuu ohipuhumiseksi.

Helsingin Sanomat raportoi viime viikolla belgialaisesta elinkautisvangista, joka on saanut viranomaisilta luvan eutanasiaan ensimmäisenä vankina Belgian historiassa. Tausta-artikkelissa Hesari kertoo joka neljännen suomalaisen vastustavan eutanasiaa silloinkin, kun kyse on parantumattomasta ja kuolemaan johtavasta sairaudesta.

75 % suomalaisista siis kannattaa eutanasian mahdollistamista. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalismi ja tiede: neljä eroa

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Kun journalismia ja sen onnistumista arvioidaan, se helposti rinnastuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös journalismissa on kyse tutkimuksesta, joka pyrkii paljastamaan, selittämään ja kuvaamaan ympäröivää todellisuutta.

Tämä rinnastus jättää pimentoon useita journalismin (ja tieteen) ominaispiirteitä, jotka ovat arvioinnissa merkityksellisiä. Mikä journalismin ja tieteen erottaa toisistaan? Keskeiset tekijät voi tiivistää neljään kohtaan. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalistinen laatu

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Laatujournalismi on vaarallinen sana ja sitä voidaan tulkita kuinka vain, sanoi Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio SuomiAreenan keskustelussa “Tietoyhteiskunnasta kohuyhteiskuntaan” 18.7.2014.

Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä nyökytteli, kun Vainio tarkensi nykytilanteeksi “laadukkaamman printtisisällön ja hiukan kevyemmän nettisisällön”.

Journalismin laatu ei tietenkään ole vaarallinen sana tai aihe.

Sanomalehdet tarjoavat printissä ja netissä muutakin kuin journalistista sisältöä: mainoksia, säätiedotteita ja viihdettä. Mutta lisäksi huono journalismi on pystyttävä erottamaan laadukkaasta journalismista.

Laatujournalismin voi tunnistaa ja journalistisen sisällön arvioida laadukkaaksi ainakin kolmella eri tavalla. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Peli on pelattu

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Pelialan on jo pitkään arvioitu olevan Suomen talouden uusi toivo, ja alalta löytyykin viime vuosilta esimerkkejä suomalaisyhtiöiden loistavasta kansainvälisestä menestyksestä.

Ylen uutissivuilla arvellaan tänään, että peliala ”vetää Suomen suosta” taloutta mullistavalla tavalla.

Yle 26.6.2014

Yle 26.6.2014

Koulutus ja tutkimus yrittävät pysyä perässä, koska pelialalle tietenkin tarvitaan uusia ”huippuosaajia”. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon perustettiin vuonna 2014 pelitutkimuksen ”huippuosaamiskeskus”. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone