Tekstejä kirjoittajalta Henrik Rydenfelt

Mikä &%¤# kohu?

Kohu tuli uutissanastoon juorulehtien otsikoiden kautta.

Kun henkilöstä ei ollut oikein muuta sanottavaa, kuin että hän on julkkis, piti keksiä joku määrite perustelemaan juttuaihetta ja vetämään lukijoita.

Syntyivät kohumissi, kohublondi, kohukaunotar, kohuliikemies. Tylsätkin asiat saatiin kuulostamaan kiinnostavilta: tuntematon ulkomaalaisnimi olikin kohupoliitikko. Lue lisää

Journalismi ja tiede: neljä eroa

Kun journalismia ja sen onnistumista arvioidaan, se helposti rinnastuu tieteelliseen tutkimukseen. Myös journalismissa on kyse tutkimuksesta, joka pyrkii paljastamaan, selittämään ja kuvaamaan ympäröivää todellisuutta.

Tämä rinnastus jättää pimentoon useita journalismin (ja tieteen) ominaispiirteitä, jotka ovat arvioinnissa merkityksellisiä. Mikä journalismin ja tieteen erottaa toisistaan? Keskeiset tekijät voi tiivistää neljään kohtaan. Lue lisää

Kommenttien köyhyys ja rikkaus

Netin journalismi ja sosiaalinen media ovat täynnä mahdollisuuksia kommentoida, ilmaista oma näkemyksensä johonkin viestiin.

Kommentoinnilla on etunsa. Usein toivoisi kommentointimahdollisuuden laajenevan tavalla tai toisella kaikkialle. Esimerkiksi YLE:n nettisivujen uutisia ei useinkaan voi kommentoida.

Toisaalta joskus kommenteista on enemmän haittaa ja ajanhukkaa kuin niiden sisältö ja merkitys oikeuttaa. Kommenteilla on siis oma rikkautensa ja köyhyytensä: Lue lisää

Informaatiosodan ammukset

Gaza ja rusinanpoiminnan taito

”Suomi on kahden totuuden maa”, Helsingin Sanomat otsikoi 28.7.2014 julkaistun juttunsa nettiversion tänään.

Suomessa on sekä Israelin että palestiinalaisten vankkumattomia kannattajia. He valikoivat konfliktista kantautuvasta uutisoinnista omiin syvälle juurtuneisiin kantoihinsa parhaiten sopivat tiedot ja käsitykset – kuin rusinat pullasta. Lue lisää

Lähdesuojan raoista

Toimittajalla on oikeus olla paljastamatta lähdettään. Lähdesuoja mahdollistaa tietojen saamisen sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät asemansa puolesta voi tulla tietojensa kanssa julkisuuteen.

Lähdesuojalla on myös laillinen asema: esitutkinnassa se voidaan murtaa ainoastaan törkeän rikoksen ollessa kyseessä. Rangaistuksen rikoksesta täytyy olla vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Lähdesuojan käyttö ei aina kuitenkaan ole ongelmatonta. Lue lisää

Tiedottajan paha päivä

Torstai 17.7.2014 oli hiostavan rankka uutis- ja tiedotuspäivä.

Microsoft aloitti ilmoittamalla massiivisista irtisanomista myös Suomessa. Stephen Elopin työntekijöille lähettämää muistiota kritisoitiin monin tavoin.

Alkuillasta ohjus osui itäisessä Ukrainassa lentäneeseen Malaysia Airlinesin matkustajakoneeseen. Tuho vaati yli 300 ihmishenkeä.

Syytöksiä sateli puolin ja toisin. Itä-Ukrainan separatistien sotilaskomentaja oli tosin mennyt Twitterissä sekä “Venäjän Facebookissa” VK:ssa kertomaan separatistien ampuneen alas Ukrainan Antonov 26 -miehistönkuljetuskoneen. Mukana oli videokin.

Kyse lienee samasta koneesta.

Maailman katseen käännyttyä toisaalle Israel vielä ilmoitti aloittavansa maahyökkäyksen Gazaan.

Kartankin maa on pyöreä

Päivän omituisimmasta tiedotussekoilusta vastasi valtionlentoyhtiö Finnair, joka lipsautti Twitteriin, ettei se lennä Ukrainan ilmatilassa. Lue lisää