Tekstejä kirjoittajalta Aki Petteri Lehtinen

Aito journalismi on totuudenmukaista

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Internetin ja somen odotettiin edistävän sananvapautta ja avaavan väylän erilaisille kokemuksille todellisuudesta. Laatujournalismin kuului pitää huolta varsinaisen tiedon totuudenmukaisuudesta.

Maailman vaikutusvaltaisimmat presidentit Trump ja Putin muuttavat nyt tietoisesti journalismia ”totuudenjälkeisen ajan” suuntaan. Sitaatteihin kirjoitettu fraasi on omaksuttu läpi länsimaisten medioiden – sitä toistetaan sellaisenaan myös luotettavina pidetyissä parhaissa journalistisissa julkaisuissa.

Myös ”valeuutiset” kuuluvat sekä vallankäyttäjien että totuudenmukaisuuteen sitoutuneiden journalistien sanastoon. Näin maailmankuviin ja siten päätöksiin ja valintoihin vaikutetaan.

Journalistisen vapauden kotimaassa Yhdysvalloissa ”uutisia” esitetään monilla eri tv-kanavilla ja lehdissä toisinaan päinvastaisin argumentein ja suorastaan päinvastaisina ”totuuksina”. Suuri liittovaltio nauttii onneksi maailman parhaista yliopistoista ja ajattelijoista. Riittääkö demokratiassa, että vain älymystö ymmärtää erottaa totuudet valheista? Vai onko heilläkin vain ”omat totuutensa”? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Silmät auki sanoille

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Ylen A-illassa 10.2.2015 käsiteltiin kehitysvammaisten ihmisten asemaa. Yleisöltä kysyttiin, onko kehitysvammaisella “oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa?”

Kysymys sisältää oletuksen, että näitä oikeuksia ei kenties tietyllä ihmisryhmällä olisi.

Sanoja ja puhetapoja on helppo omaksua sokeasti. Journalistinen kielenkäyttö on mitallisesti rajallista ja suosii iskeviä ilmauksia, jollaisia poliitikot ja erilaiset eturyhmät keksivät ja käyttävät saadakseen äänensä kuuluviin mediassa.

Miljoonien finanssitoimijoiden ennakoimatonta käytöstä kutsutaan ”markkinavoimiksi”, massairtisanomisia ”yhteistoimintaneuvotteluiksi” ja taloudellista tappiota ”negatiiviseksi tuottavuuskehitykseksi” – myös journalismissa. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Journalistinen laatu

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Laatujournalismi on vaarallinen sana ja sitä voidaan tulkita kuinka vain, sanoi Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio SuomiAreenan keskustelussa ”Tietoyhteiskunnasta kohuyhteiskuntaan” 18.7.2014.

Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä nyökytteli, kun Vainio tarkensi nykytilanteeksi ”laadukkaamman printtisisällön ja hiukan kevyemmän nettisisällön”.

Journalismin laatu ei tietenkään ole vaarallinen sana tai aihe.

Sanomalehdet tarjoavat printissä ja netissä muutakin kuin journalistista sisältöä: mainoksia, säätiedotteita ja viihdettä. Mutta lisäksi huono journalismi on pystyttävä erottamaan laadukkaasta journalismista.

Laatujournalismin voi tunnistaa ja journalistisen sisällön arvioida laadukkaaksi ainakin kolmella eri tavalla. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

On oikeus tietää – mutta olla tietämättä?

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Ahdistutko uutisista? kysyi Miia Raivio Twitterissä ja kirjoitti saamistaan vastauksista Ylen nettisivuilla. 

Monet koulutetut ja äänioikeutetut aikuiset tunnustivat välttelevänsä kuolemaa, väkivaltaa ja vihaa käsitteleviä päivittäisiä uutisia ahdistuksen pelossa.

Miksi meillä on lakisääteinen oppivelvollisuus alaikäisinä, mutta täysivaltaiset kansalaiset pitävät oikeutenaan olla tietämättä? Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Ylösnousemus somessa

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone

Some ei ole tiedon väärti, päättelin ja väitin Helsingin Sanomien artikkelissani (HS 8.2.2010).

Johtopäätökseni perustui ranskalaistoimittajilta kopioituun kokeiluun. Siinä pyrin kahden vuorokauden ajan hahmottamaan maailman tapahtumia yksinomaan ”yhteisöpalvelujen” kautta saamani informaation perusteella.

Seurauksena oli varsinainen kiirastorstai ja pitkäperjantai. Lue lisää

Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestShare on RedditEmail this to someone